Työterveys

Terveys on keskeinen osa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Sen heikentyminen voi johtua niin työhön liittyvistä kuin työn ulkopuolisista tekijöistä. Terveyttä voidaan myös tukea niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Keskeinen työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija on työterveyshuolto, joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa henkilöstön työn turvallisesta tekemisestä, työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä.

Analyysi
19.12.2023

Uudistetun työaikalain ja koronapandemian vaikutukset sote-alan työaikoihin

Työaikalakia uudistettiin vuoden 2020 alussa. Koronapandemialla ja siihen liittyvillä poikkeusoloilla oli valtava vaikutus sote-alan työhön. Kuinka sote-alan työajat muuttuivat vuosina 2019–2021?

Analyysi
16.11.2023

Mielenterveys on moniulotteinen työelämäkysymys

Mielen hyvinvointi on työkyvyn kulmakiviä, mutta mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä haaste työelämälle. Työelämätiedosta löydät monipuolista tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.

Alateemat
Aineisto
22.5.2023

Sairauspoissaolot kunnissa

Työterveyslaitoksen mittaristo esittää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä 2000-luvulla.

Analyysi
4.4.2023

Mielenterveyden toimijahahmot

Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -haastattelututkimuksessa luotiin uusi lähestymistapa työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyden ymmärtämiseksi osana työelämää ja muuttuvaa toimintakulttuuria.

Alateemat
Analyysi
20.12.2022

Työterveyshuollon rahoitus ja kustannukset

Työnantajat ja työntekijät maksavat 99,4 % työterveyshuollon kustannuksista

Aineisto
20.12.2022

Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Aikasarja kattaa yli 50 vuoden ajanjakson

Analyysi
24.8.2022

Mielenterveysdiagnoosin ennakointikartta – taustaa karttaan ja sen tulkintaan

Mielenterveysdiagnoosia ennustavat ennen kaikkea ikä, sukupuoli, surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.

Alateemat
Aineisto
24.8.2022

Mielenterveysdiagnoosia ennustavat tekijät

Mitkä tekijät ennakoivat mielenterveyteen liittyvää diagnoosia työväestössä? Tarkastele työterveyshuollon aineistoihin perustuvia tutkimustuloksia.

Alateemat
Analyysi
13.1.2022

Alakohtaiset erot ja yhtäläisyydet lyhyitä sairauspoissaoloja tutkittaessa

Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.

Aineisto
13.1.2022

Lyhyet sairauspoissaolot eri aloilla

Hengityselinsairaudet ovat kaikilla kuudella tarkastellulla alalla yleisin lyhyen sairauspoissaolon syy. Tarkastele ja vertaile vaikka toiseksi ja kolmanneksi yleisimpiä, eri alojen lyhyiden poissaolojen syitä sekä niiden ajoittumista vuosi- ja viikkotasolla.

Analyysi
15.9.2021

Sote-alan sijaiset vakaana työvoimareservinä poikkeusaikoina

Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.

Aineisto
15.9.2021

Sote-alan sijaisten lyhyet sairauspoissaolot

Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.

Analyysi
8.6.2021

Ensimmäisen koronavuoden sairauspoissaoloissa on kunta-alalla huomattavia eroja ammattiryhmien välillä

Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.

Aineisto
5.3.2021

Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin

Kunta10-tutkimuksen tulokset vuodelta 2020 koronavaikutusten mukaan

Aineisto
26.5.2020

Sairauspoissaolot ja työn raskaus

Vertaile raskaan työn ja sairauspoissaolojen yhteyttä eri ammateissa