Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työllisten osuus, joilla on mielenterveysdiagnoosien perusteella kirjattuja erikoissairaanhoidon käyntejä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä verrattuna muihin työllisiin vuosina 2010–2021.
Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työllisten mielenterveysdiagnoosien perusteella tehdyt erikoissairaanhoidon käynnit, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet verrattuna muihin työllisiin vuosina 2010–2021
Työterveyslaitoksen mittaristo esittää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä 2000-luvulla.
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.
Hengityselinsairaudet ovat kaikilla kuudella tarkastellulla alalla yleisin lyhyen sairauspoissaolon syy. Tarkastele ja vertaile vaikka toiseksi ja kolmanneksi yleisimpiä, eri alojen lyhyiden poissaolojen syitä sekä niiden ajoittumista vuosi- ja viikkotasolla.
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Kunta10-tutkimuksen tulokset vuodelta 2020 koronavaikutusten mukaan