Työhyvinvointi ja työkyky
Työhyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus siitä, miten ihminen työssään voi. Siihen kuuluvat työtä koskevat asenteet, tunteet ja vireystila. Työhyvinvointiin vaikuttavat työolot, itse työn ominaisuudet sekä yksilölliset tekijät. Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuutta. Työkyvyttömyys puolestaan tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Kykyyn työskennellä vaikuttavat ihmisen terveys ja toimintakyky, ammattitaito, motivaatio, asenteet ja arvot.
Kunta-alan työ ja työntekijöiden hyvinvointi
Kunta10-tutkimuksen tulokset vuosilta 2016, 2018, 2020, 2022 ja 2024
Työn Suomi -tutkimus
Työn Suomi -tutkimus tarjoaa laajaan kyselyyn pohjaavaa tietoa Suomessa asuvan työssäkäyvän väestön työoloista, työelämäkokemuksista ja työhyvinvoinnin tilasta. Työn Suomi -tutkimus pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimukseen.
Miten voit? -testin vastaajien työhyvinvointikokemukset vaihtelevat toimialoittain
Työhyvinvointikokemukset, kuten työn imu, työuupumusoireilu ja työhön tylsistyminen, vaihtelevat jonkin verran toimialoittain.
Työterveyslaitoksen Miten voit? ‑työhyvinvointitesti kertoo työhyvinvoinnista monipuolisesti
Miten toimiala, sukupuoli, ikä, koulutustaso, työmuoto tai asema ovat yhteydessä työn imuun, työtyytyväisyyteen, työssä tylsistymiseen, työriippuvuuteen, työuupumukseen tai työkykyyn? Tarkastele Miten voit? -työhyvinvointitestin aineistoihin perustuvia tuloksia.
Työn imu -testin mukaan työn imu vaihtelee ammatin ja sukupuolen mukaan
Työn imun kokemus on yleistä kaikilla aloilla
Työn imu
Työn imu -testillä voidaan kartoittaa vastaajan kokemaa työn imua yhdeksään kysymykseen perustuen ja antaa hänelle vertailuryhmän tuloksiin perustuva palaute.
Kykyviisari kertoo vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimintakyvystä
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan
Työ- ja toimintakyvyn kokemukset
Työterveyslaitoksen Kykyviisari-palvelu tuottaa vertailutietoa suomalaisten työikäisten työ- ja toimintakyvyn tilanteesta.
Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa on selvitetty työuupumuksen kokemuksia vuodesta 2019 lähtien.
Työolobarometrin työuupumustiedot
Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään työuupumukseen liittyviä tunteita tai haitallista stressiä.
Työkyky ja työhön osallistuminen – vertailutuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä
Ryhmittelytulosten avulla voit tarkastella, kuinka työikäisen väestön työkykyyn liittyvät tekijät ovat yhteydessä työhön osallistumiseen. Tuloksia voi tarkastella kansallisella tai hyvinvointialuetasolla.
Työkyky ja työhön osallistuminen – tuloksia työikäisen väestön ryhmittelystä
Työikäistä väestöä edustava rekisteritarkastelu nostaa esiin työkykyyn liittyviä yksilötason muuttujia ja niiden yhteyttä työhön osallistumiseen.
Sote-alalla johdetaan valmentavasti
Sote-alalla johtaminen koetaan valmentavaksi. Tarkastele Mitä kuuluu? -kyselyn tuloksia johtamisen ja esihenkilötyön osalta.
Työajat sosiaali- ja terveysalalla
Työaikojen kuormittavuuden seuranta on perusta työaikojen kehittämiselle.
Koronapandemian seuraukset kunta-alan töissä
Koronapandemia aiheutti lisääntynyttä stressiä tai kuormitusta useissa ammateissa kunta-alalla.
Koronapandemia ja muutokset kunta-alan töissä
Tutkimus selvittää koronapandemian seurauksia kunta-alan töissä perustuen vuonna 2022 toteutettuun kyselyyn.
Yksityisten palvelualojen työ muutoksessa
Yksityisten palvelualojen työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä.
Palvelualojen työntekijöiden työhyvinvointi ja osaaminen
Kysely päivittää tilannekuvan yksityisten palvelualojen työntekijöiden työstä, työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvun alussa.
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin tukevat ikääntyvien vuorotyöntekijöiden työhyvinvointia SOTE-sektorilla
Erityisesti vuorotyössä ikääntyminen heikentää unen laatua, ja ikääntyneillä myös erilaiset sairaudet alkavat yleistyä lisäten palautumisen tarvetta vaativissa työvuoroissa. Työterveyslaitos suosittelee ikääntyneille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen.
Aivotyö kuormittaa ja innostaa joka alalla
Nykyajan työ on ennen kaikkea kognitiivista työtä eli aivotyötä. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan.
Aivotyössä on erilaisia tehtäviä ja tilanteita
Aivotyökyselyllä selvitetään tiedolla työskentelyn erilaisten tehtävien ja tilanteiden yleisyyttä, kuormittavuutta ja innostavuutta työssä.
Koronavuoden kuormittavuus vaihteli kunta-alalla ammateittain – etätyöhön siirtyneet tyytyväisimpiä
Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät koronavuodesta pääosin hyvin. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla oli nähtävissä myönteistä kehitystä.
Valmentava johtaminen saa kiitosta sote-alalla
Sote-alalla esihenkilöt saavat positiivista palautetta johtamisestaan. Valtaosa työntekijöistä pitää esihenkilön johtamistapaa oikeudenmukaisena ja valmentavana.
Arvioinnilla saavutetaan vaikuttavampaa toimeenpanoa
Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden toimeenpanon kehittäminen edellyttää laaja-alaista vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia
Työkyvyttömyyseläkkeet ja työn kuormitustekijät
Vertaile polvi- ja lonkkanivelrikon aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä ammateittain
Palautumisen kannalta liian lyhyitä työvuorovälejä vähennettävä
Helsingin kaupunki esimerkkinä palautumista edistävästä työvuorosuunnittelusta