Terveys on keskeinen osa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Sen heikentyminen voi johtua niin työhön liittyvistä kuin työn ulkopuolisista tekijöistä. Terveyttä voidaan myös tukea niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Keskeinen työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija on työterveyshuolto, joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa henkilöstön työn turvallisesta tekemisestä, työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä.
Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työllisten osuus, joilla on mielenterveysdiagnoosien perusteella kirjattuja erikoissairaanhoidon käyntejä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä verrattuna muihin työllisiin vuosina 2010–2021.
Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työllisten mielenterveysdiagnoosien perusteella tehdyt erikoissairaanhoidon käynnit, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet verrattuna muihin työllisiin vuosina 2010–2021
Mielen hyvinvointi on työkyvyn kulmakiviä, mutta mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä haaste työelämälle. Työelämätiedosta löydät monipuolista tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.
Työaikalakia uudistettiin vuoden 2020 alussa. Koronapandemialla ja siihen liittyvillä poikkeusoloilla oli valtava vaikutus sote-alan työhön. Kuinka sote-alan työajat muuttuivat vuosina 2019–2021?
Työterveyslaitoksen mittaristo esittää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä 2000-luvulla.
Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -haastattelututkimuksessa luotiin uusi lähestymistapa työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyden ymmärtämiseksi osana työelämää ja muuttuvaa toimintakulttuuria.
Työnantajat ja työntekijät maksavat 99,4 % työterveyshuollon kustannuksista
Mielenterveysdiagnoosia ennustavat ennen kaikkea ikä, sukupuoli, surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.
Mitkä tekijät ennakoivat mielenterveyteen liittyvää diagnoosia työväestössä? Tarkastele työterveyshuollon aineistoihin perustuvia tutkimustuloksia.
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.
Hengityselinsairaudet ovat kaikilla kuudella tarkastellulla alalla yleisin lyhyen sairauspoissaolon syy. Tarkastele ja vertaile vaikka toiseksi ja kolmanneksi yleisimpiä, eri alojen lyhyiden poissaolojen syitä sekä niiden ajoittumista vuosi- ja viikkotasolla.
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Kunta10-tutkimuksen tulokset vuodelta 2020 koronavaikutusten mukaan
Vertaile raskaan työn ja sairauspoissaolojen yhteyttä eri ammateissa