Työsuojeluvalvonnan toimintaa suorittavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ja sitä ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työllisten osuus, joilla on mielenterveysdiagnoosien perusteella kirjattuja erikoissairaanhoidon käyntejä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä verrattuna muihin työllisiin vuosina 2010–2021.
Listaus ja luokittelu Suomessa käytössä olevista työtä välittävistä alustayrityksistä.
Työhyvinvointikokemukset, kuten työn imu, työuupumusoireilu ja työhön tylsistyminen, vaihtelevat jonkin verran toimialoittain.
Mielen hyvinvointi on työkyvyn kulmakiviä, mutta mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä haaste työelämälle. Työelämätiedosta löydät monipuolista tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.
Työn imun kokemus on yleistä kaikilla aloilla
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa on selvitetty työuupumuksen kokemuksia vuodesta 2019 lähtien.
Ryhmittelytulosten avulla voit tarkastella, kuinka työikäisen väestön työkykyyn liittyvät tekijät ovat yhteydessä työhön osallistumiseen. Tuloksia voi tarkastella kansallisella tai hyvinvointialuetasolla.
Työikäisten vahvistettujen ammattitautien lukumäärä kääntyi nousuun COVID-19-infektioiden myötä. Yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti on edelleen meluvamma. Ammattitauteja todetaan erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden toimialoilla
Työaikalakia uudistettiin vuoden 2020 alussa. Koronapandemialla ja siihen liittyvillä poikkeusoloilla oli valtava vaikutus sote-alan työhön. Kuinka sote-alan työajat muuttuivat vuosina 2019–2021?
Koronapandemia lisäsi merkittävästi etätyötä kunta-alan ammateissa vaikuttaen työmatkatapoihin ja työmatkaliikenteen aiheuttamaan ilmastokuormaan.
Koronapandemia aiheutti lisääntynyttä stressiä tai kuormitusta useissa ammateissa kunta-alalla.
Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos tuovat uusia osaamistarpeita työelämään
Yksityisten palvelualojen työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä.
Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -haastattelututkimuksessa luotiin uusi lähestymistapa työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyden ymmärtämiseksi osana työelämää ja muuttuvaa toimintakulttuuria.
Työpaikan ulkopuolisessa työssä säännöllinen yhteydenpito keskeinen keino tukea henkilöstön työtuvallisuutta ja työhyvinvointia
Työnantajat ja työntekijät maksavat 99,4 % työterveyshuollon kustannuksista
Mielenterveysdiagnoosia ennustavat ennen kaikkea ikä, sukupuoli, surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.
Erityisesti vuorotyössä ikääntyminen heikentää unen laatua, ja ikääntyneillä myös erilaiset sairaudet alkavat yleistyä lisäten palautumisen tarvetta vaativissa työvuoroissa. Työterveyslaitos suosittelee ikääntyneille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen.
Noin puolet työpaikoista on tunnistanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikalla, mutta niitä ei juurikaan ole käsitelty työturvallisuuden näkökulmasta
Työterveyslaitoksen vuosina 2016-2019 tekemissä ilmamittauksissa ja biomonitoroinneissa havaittiin suurilla ja keskisuurilla teollisilla ja tuotannollisilla työpaikoilla korkeita pitoisuuksia erityyppisiä pölyjä ja joitakin raskasmetalleja.
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.
Nousu selittyy pääasiassa Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden työntekijämäärien lisääntymisellä. Asbestille altistuneiksi ilmoitettujen määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla.
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Nykyajan työ on ennen kaikkea kognitiivista työtä eli aivotyötä. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan.
Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät koronavuodesta pääosin hyvin. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla oli nähtävissä myönteistä kehitystä.
Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostaminen on nostettu laajasti esille organisaatioiden strategioihin ja suunnitelmiin. Tämä ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille suunnatun Monimuotoisuusbarometrin tuloksista.
Viestintä, valppaana olo ja välittäminen ovat keskiössä koronatilanteen hallinnassa. Tämä käy ilmi työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatun Työsuojelupaneeliin avovastauksista.
Sote-alalla esihenkilöt saavat positiivista palautetta johtamisestaan. Valtaosa työntekijöistä pitää esihenkilön johtamistapaa oikeudenmukaisena ja valmentavana.
Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden toimeenpanon kehittäminen edellyttää laaja-alaista vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia
Vertaile polvi- ja lonkkanivelrikon aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä ammateittain
Helsingin kaupunki esimerkkinä palautumista edistävästä työvuorosuunnittelusta
Asiakasväkivalta kuormittaa varsinkin nuoria kunta-alalla