(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Palvelualojen työntekijöiden työhyvinvointi ja osaaminen

COVID19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 vauhdittivat muutoksia

Yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa arviolta yli 400 000 työntekijää. Suurimmat toimialat ovat kaupan ala, matkailu- ja ravintola-ala ja kiinteistöpalveluala. Lisäksi yksityisten palvelualojen työntekijöihin kuuluu laaja joukko muualla, kuten vartioinnissa, apteekeissa ja elokuvateattereissa työskenteleviä. Palvelualojen eri toimialoja on kohdannut työvoimapula. Työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä.

Yksityisen ja julkisen sektorin palvelutarpeiden ohella kuluttajien tarpeet ja mahdollisuudet kuluttaa määrittävät palvelualoilla tehtävää työtä. Esimerkiksi COVID19-pandemian leviämisen estämiseksi toteutetut rajoitustoimet sulkivat ravintolat ohjaten kuluttajat korvaamaan ravintolaruokailun noutoruoalla tai tekemään tarvittavat ateriat itse. Lisäksi tartuntojen uhka siirsi monien perheiden ruokaostokset verkkoon ja lisäsi siivoustyön tarvetta julkisilla paikoilla. Nämä ja muut pandemian mukanaan tuomat muutokset kuluttajakäyttäytymiseen näkyivät nopeasti palvelualojen työntekijöiden työssä.

Muutokset olivat olemassa jo aiemmin, mutta COVID19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet kiihdyttivät muutoksen nopeutta. Nyt Venäjän aloittaman hyökkäyksen mukanaan tuoma energiakriisi ja hintojen nousu muokkaavat kuluttajakäyttäytymistä ja palvelualoilla tehtävää työtä.

Tarkastelussa työn monipuolistuminen, automatisaatio ja digitalisaatio

Tässä kirjoituksessa pureudutaan kolmeen eri muutokseen palvelualojen työntekijöiden työssä ja työtehtävissä. Muutosten yleisyyttä tarkastellaan koko vastaajajoukossa sekä lisäksi vastaajan toimialan ja iän mukaisesti. Toimialat ovat kaupan ala, matkailu- ja ravintola-ala, kiinteistöpalveluala, vartiointiala sekä muut alat, joka on joukko muita yksityisten palvelualojen ammatteja. Ikä on luokiteltu alle 35-vuotiaisiin, 35-50-vuotiaisiin ja yli 50-vuotiaisiin.

Tarkasteltavat muutokset liittyvät työntekijöiden näkemyksiin työn automatisoinnista, työtehtävien hoitamisesta digitaalisesti, esimerkiksi älypuhelimella sekä työtehtävien monipuolistumiseen. Muutosten yleisyyttä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka paljon seuraavat muutokset tai tilanteet näkyvät työympäristössäsi?”. Väittämiin otettiin kantaa neliportaisella asteikolla vastausvaihtoehdosta ”erittäin paljon” vastausvaihtoehtoon ”ei lainkaan”. Lisäksi vaihtoehtona oli myös ”en osaa sanoa”.

Näiden kolmen muuttujan avulla kuvataan palvelualojen työtä kohdanneita muutoksia ja toisaalta myös niiden laatua automaation ja digitalisaation osalta.

Alakohtaisia eroja työtehtävien muutoksissa, erot ikäluokittain pieniä

Aiempaa monipuolisemmat työtehtävät koskettivat miltei kolmea neljäsosaa vastaajista vähintään jonkin verran. Kiinteistöpalvelualalla noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että aiempaa monipuolisemmat työtehtävät eivät kosketa heitä lainkaan. Muutoin ”Ei lainkaan”-vastausosuudet vaihtelevat kaupan alan noin 16 prosentista vartiointialan 22 prosenttiin. Alakohtaista eroa oli myös näkemyksessä siitä, onko työ monipuolistunut erittäin paljon tai osataanko väittämään ottaa kantaa lainkaan. Kaupan alalla useampi kuin joka kymmenes kokee, että työ on monipuolistunut erittäin paljon. Samalla 7 prosenttia kaupan alan vastaajista ei osannut ottaa kantaa väittämään työn monipuolistumisesta. Epätietoisten osuudet olivat korkeimmillaan vartiointialalla ja muilla aloilla, noin 12-13 prosentissa. Ikäluokkia tarkasteltaessa nuorimpien vastaajien joukossa oli vanhempia ikäluokkia enemmän niitä, jotka eivät osanneet ottaa kantaa työtehtävien monipuolistumista koskevaan väittämään.

Työn tai toimintojen automatisointi tai robotisointi kosketti jossain määrin hieman yli 40 prosenttia palvelualojen työntekijöistä. Erittäin paljon muutos kosketti kuitenkin vain harvaa palvelualojen työntekijöistä. Alakohtaiset erot olivat suurehkoja. Kaupan alalla ja muilla aloilla muutos kosketti noin puolta vastaajista, kun matkailu- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla ja vartiointialalla osuus jäi kolmannekseen tai sen alle. Erot muutoksen yleisyydessä ikäluokittain olivat lähes olemattomia.

Työtehtävien digitalisoituminen oli yleisempää. Yli 65 prosenttia vastaajista hoitaa työtehtäviä digitaalisesti esimerkiksi älypuhelimen avulla. Alakohtaisia eroja oli erityisesti ”ei lainkaan” vastanneiden osuuksissa, jotka vaihtelivat kaupan alan 23 prosentista matkailu- ja ravintola-alan ja kiinteistöpalvelualan noin 40 prosenttiin. Ikäluokkaan liittyvät erot olivat pieniä. Nuorimmassa ikäluokassa oli hieman enemmän työtehtäviä digitaalisesti hoitavia kuin 35-50- tai yli 50-vuotiaissa.

Työtehtävien digitalisoitumiseen liittyvä työn muutos liittyy verkossa tapahtuvan myynnin lisääntymiseen. Miltei kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että palveluita oli viety verkkoon. Osuus oli suurin kaupan alalla, jolla yli kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että tuotteiden tai palveluiden myyntiä oli viety verkkoon. Matkailu- ja ravintola-alalla näin koki 65 prosenttia vastaajista, muilla aloilla noin puolet vastaajista. Kiinteistöpalvelualalla ja vartiointialalla osuus jäi alle 30 prosentin. Ikäluokittain tarkasteltaessa nuoret olivat iäkkäämpiä ryhmiä hieman useammin epävarmoja muutokseen liittyen. Erot olivat kuitenkin pieniä.

Muutos on pysyvä tila palvelualoilla

Työvoimapulan vaivaamilla työmarkkinoilla on tärkeää pitää huolta nykyisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisestä, tukemisesta ja kehittämisestä. Tämä tarkoittaa työkyvyn johtamista. On pidettävä huolta työn kuormittavuuden hallinnasta riittävällä henkilöstömäärällä, sujuvilla työtavoilla ja hyvillä työolosuhteilla. Työkyvyn alenemisesta kertoviin signaaleihin on puututtava varhain. Palautumisesta on huolehdittava kiinnittämällä huomiota sekä työaikoihin että palautumistaitoihin. Osaamistarpeisiin on vastattava kehittämällä työssä tarvittavaa osaamista johdonmukaisesti. Uusien ja vanhempienkin työntekijöiden kohdalla on pidettävä huolta perehdytyksestä, sen laadusta ja riittävyydestä. Nykyisessä muutosrytmissä voi käydä niinkin, että nuorempi työntekijä perehdyttää vanhempaa. COVID19-pandemia osoitti, että osaamistarpeiden ennakointi on äärimmäisen tärkeää sekä yksittäisen työntekijän että kokonaisten työyhteisöjen näkökulmasta.

Työelämää muokkaavat ajattelu- ja toimintatapojen muutokset, teknologinen kehitys, väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutos (Kokkinen, 2020). Nämä muutokset tuovat haasteita sekä työntekijöiden osaamiselle, työhyvinvoinnille ja työkyvylle että niiden johtamiselle myös jatkossa. Monet muutokset näkyvät erityisen nopeasti palvelualoilla, koska tavat kuluttaa tuotteita ja palveluita saattavat muuttua nopeastikin. Palvelualoja kohtaavat muutokset eivät ole kuitenkaan tulossa päätökseensä. Pikemminkin niiden voidaan olettaa jatkuvan.

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös aineistosivu: Palvelualojen työntekijöiden työhyvinvointi ja osaaminen.