Työntekijöiden työterveyshuolto rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuin (Kuva 1). Vuonna 2020 työterveyshuollon kustannukset olivat noin 879 miljoonaa euroa, 3,8 % terveydenhuollon miltei 23 miljardin euron kokonaiskustannuksista (THL). Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 453 euroa ja Kela-korvaukset 191 euroa (Kela). Lisäksi yrittäjien työterveyshuollon kustannukset olivat noin 5,1 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli noin 1,6 miljoonaa eli noin 31,3 % kuluista (Kela).

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Kustannusten jakautuminen

57.721.919.20.21Työnantajat ja yrittäjätTyönantajat - SVLTyöntekijät - SVLValtioYrittäjät - SVL05101520253035404550556065osuus kustannuksista, prosenttia

Kuva 1. Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen eri maksajatahojen kesken (KELA 2020)
(SVL = työtulovakuutuksen kautta tuleva rahoitus)

Vuonna 2020 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 1 939 000 työntekijää, mikä on 89 % palkansaajista ja yli kolmannes koko väestöstä (Kuva 2 alla). Työterveyshuollon kattavuudessa ja kustannuksissa on vaihtelua maan eri osissa. Työterveyslaitoksen tekemän työterveyshuollon tilaa ja toiminnan laatua vuonna 2017 koskeneen selvityksen (Takala ym. 2019) mukaan työterveyshuollon palveluja oli parhaiten tarjolla työlliselle työvoimalle Etelä-Suomen alueella (83 %) ja heikoiten Pohjois-Suomen alueella (55 %). Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan yrittäjistä työterveyshuollon oli järjestänyt työntekijöilleen 75 %, työnantajina toimivista maatalousyrittäjistä 63 %, maatalouden yksinyrittäjistä 42 % ja muista yksinyrittäjistä 26 % (Sutela 2018).

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 2000 lähes kolminkertaiseksi ja palkansaajaa kohden laskettuna kaksinkertaiseksi (Kuva 2). Kokonaiskustannusten kasvua selittää mm. kustannustason nousu, työterveyshuollon piiriin kuuluvien määrän kasvu 1,60 miljoonasta 1,94 miljoonaan ja työssäkäyvän väestön ikääntyminen, alakohtaiset työn kuormitustekijät ja työhön liittyvä sairastavuus sekä työterveyshuollolle lainsäädännössä määritellyt työkyvyn ja työhön paluun tuen tehtävät. Työterveyshuollon kustannusten osuus kaikista terveydenhuollon kustannuksista on ollut kuitenkin laskussa viime vuosina (Kuva 2).

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito

2007200920112013201520172019euroa100200300400500
  • Sairaanhoito, palkansaajakohtainen kustannus
  • Ehkäisevä TTH, palkansaajakohtainen kustannus

Kustannukset ja korvaukset

19701980199020002010euroa50150250350450550
  • Palkansaajakohtainen kustannus (2020 rahana)
  • Palkansaajakohtainen korvaus (2020 rahana)

Kattavuus

19701980199020002010prosenttia50100
  • Työterveyshuollon piirissä, % palkansaajista

Kuva 2. Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista on kasvanut suhteessa sairaanhoitokustannuksiin vuosina 2010-21 (Kuva 2). Vuonna 2010 ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusten osuus oli noin 38 %, kun vuonna 2020 se oli noin 47 %. Myös sairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2010 vuoteen 2020. Kasvu on ollut noin 20 %, kun ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla noin 76 % (Kela ).

Työterveyshuollon asiakaskunnasta noin kymmenes käyttää 40 % palveluista ja näistä syntyy suurin osa kustannuksista (Reho ym. 2019). Tästä syystä kannattaa keskittyä niihin, joilla on merkittävästi enemmän palveluiden käyttöä ja sitä kautta kustannuksia. Samalla on tarpeen kohdentaa ennaltaehkäisevät palvelut niin, että työkykyriskissä olevat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja heille järjestetään kustannusvaikuttavia palveluja.