Työtapaturmat - visiona nolla tapaturmaa

Visiona nolla tapaturmaa

Suomessa sattui vuonna 2023 lähes 87835 työpaikkatapaturmaa. Kuolemaan johtavien työpaikkatapaturmien määrä oli samana vuonna 22. Luvut ovat pysyneet pitkään hyvin samalla tasolla. Nolla tapaturmaa, tai edes nolla työpaikkakuolemaa, vaikuttaa vielä kaukaiselta ajatukselta. Miten työturvallisuutta voitaisiin kehittää ja tapaturmia ehkäistä vielä tehokkaammin? Mistä turvallisuuden kehittämisessä on tultu - ja miten ollaan menossa kohti nollaa?

Miksi tapaturmia sattuu?

Vuosikymmenten kuluessa kehitetyissä erilaisissa tapaturmateorioissa on etsitty ja esitetty monenlaisia selityksiä sille, miksi tapaturmia sattuu. On ajateltu, että tapaturmat kasaantuvat tietyille henkilöille, jotka ovat muita taipuvaisempia loukkaamaan itsensä. Kun nämä ”mädät omenat” raivataan pois, työpaikka on turvallinen.

Kun pelkkä mätien omenoiden raivaaminen ei ole tuottanut merkittävää parannusta, seuraava askel on ollut tunnistaa, että myös työympäristöllä ja teknisillä tekijöillä on vaikutusta tapaturmien syntymisessä. Tästä esimerkkeinä ovat yleisesti tunnetut domino- ja reikäjuustomallit. Niiden jatkoksi on kehittynyt myös jäävuorimalli, jossa ajatellaan läheltä piti -tilanteiden olevan oireita ongelmista tai olosuhteista, jotka voivat pahimmillaan johtaa tapaturman syntyyn. On opittu havainnoimaan ja tarkkailemaan työympäristöä ja työtapoja sekä korjaamaan niissä esiin tulleita puutteita.

Kulttuurin kehittämistä

Vähitellen alettiin myös ymmärtää työpaikan johdon ja kulttuurin rooli turvallisuuden kehittämisessä. Työtä ei tehdä tyhjiössä, vaan toimintaan vaikuttavat teknisten näkökulmien lisäksi monet muutkin asiat työpaikalla. Työturvallisuutta täytyy johtaa kuten kaikkea muutakin toimintaa. On alettu puhua turvallisuusjohtamisesta ja laajemmin työpaikan turvallisuuskulttuurin kehittämisestä. Sitä on tehty näkyväksi esimerkiksi Bradleyn käyrän kaltaisten työkalujen avulla. Sen avulla on päästy keskustelemaan yksilöiden ja yhteisöiden suhtautumisesta turvallisuuteen.

Viimeisinä vuosina työturvallisuuden kehittämiseen on löytynyt uusia näkökulmia esimerkiksi resilienssin ja inhimillisten tekijöiden (Human Factors) ymmärtämisen myötä. On huomattu, että ihmisen toiminta voi paitsi huonontaa myös merkittävästi parantaa työpaikan turvallisuutta. Ihminen ei ole mätä omena tai heikko lenkki, vaan osaava, joustava ja luova arjen moninaisten tilanteiden hallitsija. Riskien, virheiden ja ongelmien rinnalle on vähitellen tuotu positiivista näkökulmaa. Suurin osa työtehtävistä ja työpäivistä onnistuu - miten riskien minimoimisen rinnalla saataisiin maksimoitua onnistumiset?

Yhdessä kohti nollaa

Työturvallisuuden nolla-ajattelun (Vision Zero) keskiössä on ajatus sitoutumisesta ja pitkäjänteisestä työstä työturvallisuuden kehittämisen eteen. Se edellyttää kokonaisvaltaista ja myönteistä suhtautumista työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin jatkuvaan kehittämiseen. Työturvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämisessä onkin onneksi vähitellen kuljettu kohti polkua, jossa turvallisuutta ei nähdä enää muusta työpaikan tekemisestä erillisenä asiana. Työturvallisuuden kehittäminen on osa työn kehittämistä ja turvallisen ja terveellisen työn pitäisi olla osa työpaikan arkea. Jotta jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin.

Nolla-ajattelun sanansaattajana Suomessa toimii Nolla tapaturmaa -foorumi. Foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tarkoituksena on tarjota keinoja ja tukea työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen työpaikalla. Verkostoon voivat liittyä kaikenlaiset työpaikat toimialaan, kokoon tai työturvallisuuden tämänhetkiseen kehitysvaiheeseen katsomatta. Mukana on jo yli 580 työpaikkaa.

Kuva 1. Tapaturmavakuutuskeskus, palkansaajien työtapaturmatilasto. Tietokanta on muodostettu 31.3.2025 TVK/Jussi Laatunen