Etusivu /
Työikäisten vahvistetut ammattitaudit /
Ammattitautitapausten lukumäärä laski merkittävästi v. 2023
AnalyysiAnalyysi
Julkaistu 20.5.2026

Ammattitautitapausten lukumäärä laski merkittävästi v. 2023

Vuonna 2023 todettiin hieman yli 1000 työikäisten vahvistettua ammattitautitapausta, mikä oli yli puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin syy laskuun oli COVID-19-tapausten väheneminen ammattitautina pandemian laantuessa. Vuosina 2019–2023 työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoittain tarkasteltuna terveys- ja sosiaalipalveluissa ja ammateittain tarkasteltuna hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä.

Teemat
Työturvallisuus
Riskialttiit työt ja ammatit
Työsuojelu
Analyysin pohjana oleva aineisto

Työikäisten vahvistetut ammattitaudit

Vuonna 2023 työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä putosi alle puoleen verrattuna vuoteen 2022, ja oli hieman yli 1000 tapausta. Tämä lasku johtui pääasiassa siitä, että COVID-19-tapauksia vahvistettiin merkittävästi vähemmän ammattitauteina pandemian laantuessa.

Ammattitautitapausten maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla, mutta myös ammattitautien tutkimuskäytännöissä ja diagnostiikassa saattaa olla alueellisia eroja.

Tarkastelujaksolla v. 2019–2023 suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista kirjattiin naisille. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin ikäluokittain tarkasteltuna erityisesti yli 50-vuotiailla, mutta toisaalta kaikki ikäluokat olivat edustettuina. Altisteryhmittäin tarkasteltuna biologiset altisteet olivat yleisimpiä ammattitaudin aiheuttajia. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli COVID-19-infektio ja sitä seurasivat meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma.

Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin v. 2019–2023 lukumääräisesti eniten toimialaluokissa

  • terveys- ja sosiaalipalvelut,
  • teollisuus sekä
  • julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus.

Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin v. 2018–2023 lukumääräisesti eniten

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla sekä
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Mikäli ilmaantuvuutta tarkasteltiin ammattiluokittain tuhanteen työlliseen suhteutettuna, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. sekä elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. sijoittuivat kärkeen.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Vahvistetut ammattitaudit

Lataa data

Aineistoa voi suodattaa klikkaamalla kuvaajia. Suodatukset vaikuttavat vain näkyvissä olevan aiheen kuvaajiin.

Ammattitaudit top 10
COVID-19-infektioCOVID-19-infektio: 2940 tapausta 1,245 tapausta per 1000 työntekijääMeluvammaMeluvamma: 597 tapausta 0,253 tapausta per 1000 työntekijääAllerginen kosketusihottumaAllerginen kosketusihottuma: 545 tapausta 0,231 tapausta per 1000 työntekijääÄrsytyskosketusihottumaÄrsytyskosketusihottuma: 428 tapausta 0,181 tapausta per 1000 työntekijääSyyhySyyhy: 250 tapausta 0,106 tapausta per 1000 työntekijääAmmattiastmaAmmattiastma: 215 tapausta 0,091 tapausta per 1000 työntekijääKryptosporidioosiKryptosporidioosi: 210 tapausta 0,089 tapausta per 1000 työntekijääAsbestiplakkitautiAsbestiplakkitauti: 137 tapausta 0,058 tapausta per 1000 työntekijääAmmattinuhaAmmattinuha: 122 tapausta 0,052 tapausta per 1000 työntekijääTärinätautiTärinätauti: 120 tapausta 0,051 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Altisteet
Biologiset altisteetBiologiset altisteet: 3484 tapausta 1,476 tapausta per 1000 työntekijääKemialliset altisteetKemialliset altisteet: 1029 tapausta 0,436 tapausta per 1000 työntekijääMeluMelu: 597 tapausta 0,253 tapausta per 1000 työntekijääKasvi- tai eläinperäiset altisteetKasvi- tai eläinperäiset altisteet: 347 tapausta 0,147 tapausta per 1000 työntekijääToistotyö ja epäfysiologiset työasennotToistotyö ja epäfysiologiset työasennot: 209 tapausta 0,089 tapausta per 1000 työntekijääAsbesti ja muut silikaattimineraalitAsbesti ja muut silikaattimineraalit: 142 tapausta 0,060 tapausta per 1000 työntekijääTärinäTärinä: 120 tapausta 0,051 tapausta per 1000 työntekijääMuut tai tuntemattomat tekijätMuut tai tuntemattomat tekijät: 105 tapausta 0,044 tapausta per 1000 työntekijääKosteusvaurioaltisteet ja homeetKosteusvaurioaltisteet ja homeet: 58 tapausta 0,025 tapausta per 1000 työntekijääMuut pölyt ja huurutMuut pölyt ja huurut: 5 tapausta 0,002 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Ammatit top 10
Hoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijätHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijät: 1496 tapaustaTerveydenhuollon asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijat: 886 tapaustaRakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 616 tapaustaMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 591 tapaustaKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 421 tapaustaOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijatOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijat: 375 tapaustaProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 272 tapaustaPalvelutyöntekijätPalvelutyöntekijät: 218 tapaustaSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijätSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijät: 150 tapaustaElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 141 tapaustaTapausten lukumäärä
Ammatit top 10, suhteellinen
Maanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 13,432 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 8,813 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääTerveydenhuollon asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijat: 7,911 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijätHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijät: 7,633 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääRakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 6,624 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 5,329 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 3,886 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääSuojelu-, vartiointityöntekijätSuojelu-, vartiointityöntekijät: 3,095 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijätKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijät: 2,800 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijatOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijat: 2,737 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääTapausten suhteellinen lukumäärä

Vuosien 2018–2023 aineiston ammattitautikohtaista tarkastelua

COVID-19-infektio

COVID-19-infektio eli koronavirusinfektio on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama infektiosairaus.

Ammattiluokittain tarkasteltuna COVID-19-infektioita esiintyi lukumääräisesti eniten

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla sekä
  • opettajilla ja muilla opetusalan erityisasiantuntijoilla.

Terveydenhuollon asiantuntijoilla ja hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä oli myös korkein työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.

Meluvamma

Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena.

Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja esiintyi lukumääräisesti eniten

  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
  • prosessityöntekijöillä.

Konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla oli myös korkein työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.

Allerginen kosketusihottuma

Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. kumikemikaalit, epoksikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.

Ammattiluokittain tarkasteltuna allergista kosketusihottumaa ilmeni lukumääräisesti eniten

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
  • prosessityöntekijöillä sekä
  • palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit).

Rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) oli myös korkein ammattiluokittainen työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.

Ärsytyskosketusihottuma

Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö.

Ammattiluokittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia oli lukumääräisesti eniten

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla sekä
  • palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit).

Maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym. oli korkein tapausten ilmaantuvuus työllisiin suhteutettuna.

Syyhy

Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.

Ammattiluokittain tarkasteltuna syyhyjen lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla.

Ammattiastma

Ammattiastmat ovat yleisimmin herkistävien (allergiaa aiheuttavien) tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä herkistäviä tekijöitä ovat eläin- ja kasviperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut. Ammattitaudiksi voidaan vahvistaa myös ärsytysastmoja ja v. 2019–2023 ammattitaudiksi vahvistettiin vielä myös kosteusvaurioastmoja.

Ammattiluokittain tarkasteltuna ammattiastmojen lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein

  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Kryptosporidioosi

Kryptosporidioosi (”vasikkaripuli”) on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama ripulitauti, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä.

Ammattiluokittain tarkasteltuna kryptosporidioosien lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein

  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Asbestiplakkitauti

Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla, mutta mm. asbestiplakkitautia eli keuhkopussin kalkkeutumia todetaan edelleen myös työikäisillä. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä.

Ammattiluokittain tarkasteltuna asbestiplakkitautien lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Ammattinuha

Ammattinuhat ovat yleisimmin herkistävien (allergiaa aiheuttavien) tekijöiden aiheuttamia, joista tyypillisiä ovat eläin- ja kasviperäiset altisteet. Myös ärsytysnuhia todetaan ammattitautina.

Ammattiluokittain tarkasteltuna ammattinuhia todettiin lukumääräisesti eniten

  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Tärinätauti

Tärinätauti syntyy pitkäkestoisen käsiin kohdistuvan tärinän (esim. kulmahiomakoneen, porakoneen, moottorisahan tai pulttipyssyn käytön) vaikutuksesta. Tärinätautiin liittyy kohtauksellista valkosormisuutta ja/tai neurosensorisia oireita (esim. käsien puutumista ja kömpelyyttä).

Ammattiluokittain tarkasteltuna tärinätautia esiintyi lukumääräisesti eniten

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Metsä- ja kalatalouden työntekijöillä oli korkein työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus.

Suurin osa ammattitaudeista on ehkäistävissä

Työelämässä altistutaan edelleen tekijöille, jotka voivat aiheuttaa ammattitauteja. Työympäristön turvallisuuden parantaminen ja ammattitautien ehkäisy ovat erittäin tärkeitä työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Merkittävä osa ammattitaudeista voitaisiin estää huolehtimalla työpaikan ajantasaisesta riskinarvioinnista, kehittämällä työolosuhteita, vahvistamalla yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä, hyödyntämällä teknisiä ratkaisuja, käyttämällä oikeanlaisia työtapoja, varmistamalla suojainten asianmukainen käyttö sekä tiedottamalla riskeistä ja ennaltaehkäisevistä käytännöistä.

Yhteystiedot

Kirsi Koskela

+358 43 820 0452

Creative Commons License

Creative Commons License

Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.