Työvuosiodote kunta- ja hyvinvointialalla

Teemat
Työterveys
Riskialttiit työt ja ammatit
Työhyvinvointi ja työkyky

Työvuosiodote kunta- ja hyvinvointialalla

Lataa data

Työvuosiodote ammateittain

11.311.912.112.312.312.412.412.412.512.512.712.712.812.812.912.913.113.113.113.113.113.213.213.413.413.513.613.713.713.713.81414141414.114.114.114.314.515516 palomies, vartija921 933 avustava työntekijä(teoll., rakent., maa-/metsätal.)831 kuljettaja6 puistotyöntekijä7 rakennus-/korjaustyöntekijä91323 keittiöapulainen9 muu työntekijä91321 sairaala-/hoitoapulainen2331 luokanopettaja914 kiinteistönhoitaja223 yli-/osastonhoitaja51311 lastenhoitaja234 erityisopettaja512 keittiöesimies, keittäjä51321, 51324, 51326 hoitaja,lähihoitaja5 muu palvelutyöntekijä12291 opetusalan johtaja323 sairaanhoitaja,terveydenhoitaja51312 perhepäivähoitaja232 lehtori, tuntiopettaja4 toimistotyöntekijä51331 kodinhoitaja31 tekn. asiantuntija346 sosiaali-/nuoriso-ohjaaja3431 osastosihteeri2332 lastentarhanopettaja12292 sote-alan johtaja3 muu asiantuntija3226 fysio-/toimintaterapeutti2446 sosiaalityöntekijä241 taloussihteeri, tiedottaja51332 koulunkäyntiavustaja51325 hammashoitaja213 tekn. erityisasiantuntija1 muu johtaja247 kunn. hallinnonerityisasiantuntija243 kirjastonhoitaja2 muu erityisasiantuntija2445 psykologi, terapeutti245 taitelija, toimittaja222 lääkäriOdotettavissa olevien työvuosien määrä0246810121416

Työvuosiodote yli 50-vuotiailla työntekijöillä kunta- ja hyvinvointialojen ammateissa.

Kuvaus

Väestön ikääntyminen ja hoitosuhteen heikkeneminen lisäävät painetta työvuosien lisäämiseen. Eri ammateissa on kuitenkin erilaisia sekä yksilöihin että työnpiirteisiin liittyviä työkyvyttömyyden riskitekijöitä, jolloin myös odotettavissa olevien työvuosien määrä vaihtelee. Työterveyslaitoksen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksessa (FPS) kerättyjen aineistojen avulla olemme mallintaneet odotettavissa olevien työvuosien määrää yli 50-vuotiailla eri ammateissa. Tiedon avulla voidaan ennakoida työelämästä poistumista sekä kohdentaa toimenpiteitä riskiryhmiin. Työvuosiodotemallinnusta on tehty yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ja sitä on rahoittanut Työsuojelurahasto (hankenro 230161).

Mitä mittarit esittävät?

Työvuosiodotteen tiedot perustuvat FPS-tutkimuskohorttien tiedonkeruisiin vuosilta 2000-02, 2004, 2008 ja 2011-12 (n=47688). Tästä joukosta mukana ovat henkilöt, joille löytyivät tiedot työhön osallistumisesta ja ammatista.
Työhön osallistumisen tiedot kerättiin Eläketurvakeskuksen ansaintarekisteristä. Rekisteri sisältää tiedot kaikkien Suomessa asuvien tulot ja etuudet, esimerkiksi palkat, yrittäjän työtulot ja sosiaaliturvaetuudet, jotka on maksettu henkilölle itselleen ja jotka kerryttävät eläkettä. Tietosisältö kattaa myös alku- ja loppumispäivämäärät henkilön kaikista työsuhteista. Työvuosiodotteen laskenta perustui kolmen kuukauden jaksoihin. Henkilö määriteltiin työssä olevaksi, jos kolmen kuukauden jaksoon sisältyi edes yksi työssäolopäivä ja ei-työssä olevaksi, jos kolmen kuukauden jaksoon ei sisältynyt lainkaan työssäoloa. Kuolintieto saatiin Tilastokeskuksen rekisteristä ja sitä mallinnettiin omana jaksonaan kuolinpäivästä alkaen.

Ammattiluokituksessa käytettiin Tilastokeskuksen vanhaa ammattiluokitusta (ammattiluokitus 2001). Kaikissa ammateissa on yli 150 henkilöä, mutta tarkkoja ryhmäkokoja ei kerrota tutkittavien anonymiteetin suojaamiseksi. Jokaiselle ammatille kerrotaan ammattiluokituksen mukainen ammattikoodi ja ammattinimike. Yhden numeron tarkkuudella olevat ammattiryhmät ovat koontiryhmiä, joissa ko. luokan ne ammatit, joita ei ole tarkemmilla koodeilla mainittu. Esimerkkinä ’1 muu johtaja’, joka siis pitää sisällään kaikki muut johtajat pl. erikseen listatut ’12291 opetusalan johtaja’ ja ’12292 sote-alan johtaja’.

Lue lisää

Yhteystiedot

Jenni Ervasti

+358 30 474 2806

Creative Commons License

Creative Commons License

Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.