Sairauspoissaolojen seuranta antaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi. Työterveyslaitoksen tilasto esittää sairauspoissaolojen kehitystä kuntien työntekijöillä 2000-luvulla.
Kuvaus
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen pitkäaikaisin ja laajin kunta-alan henkilöstön työtä ja hyvinvointia seuraava tutkimus, jossa sairauspoissaoloja on seurattu 2000-luvun alusta 11 kunnassa. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus muutti kuntien henkilöstörakennetta merkittävästi, kun Helsinkiä lukuun ottamatta sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen henkilöstö siirtyi hyvinvointialueiden palvelukseen. Ennen sote-uudistusta sairauspoissaoloseuranta kattoi vuosittain noin 90 000 henkilötyövuotta ja soteuudistuksen jälkeenkin vielä noin 70 000 henkilötyövuotta.
Mitä mittarit esittävät
Sairauspoissaolopäivien seuranta tehdään suoraan kuntien henkilörekistereistä Kunta10-tutkimukseen osallistuville henkilöille. Laskentatapa on yhdenmukainen: sairauspoissaolopäivien määrä jaettuna henkilötyövuosilla (htv). Jokaiselle alaryhmälle (esimerkiksi ammatille) on laskettu oma lukunsa. Laskennassa ovat mukana kokoaikaiset kuntatyöntekijät. Vain henkilön oman sairauden vuoksi sattuvat työstä poissaolopäivät lasketaan mukaan.
Tietoaineistoa päivitetään vuoden välein. Yhden kunnan sairauspoissaolotiedot puuttuvat vuodelta 2021 ja toisen kunnan vuodelta 2022. Sote-uudistuksen jälkeisiltä vuosilta 2023 ja 2024 mukana on kaikkien 11 kunnan sairauspoissaolotiedot, mutta 10 kunnan osalta mukana ei enää sote- ja pelastusalan henkilöstöä. Sote-uudistuksen jälkeen ei enää esitellä sote- ja pelastusalan ammattikohtaisia tuloksia.
