Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ammateissa työskennelleiden mielenterveyden ja poissaolojen kehitys vuosina 2010–2024 on ollut vastaavaa kuin muillakin aloilla

Kansalliset rekisteritietomme, kuten käyttämämme Työkyvyn tila Suomessa -aineisto, koskien erikoissairaanhoitokäyntejä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä mahdollistavat mielenterveysdiagnoosien, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyden seurannan eri ammattiryhmillä. Mielenterveyden ongelmien kasvu väestössä yleisesti ja etenkin nuorilla on herättänyt kysymyksen siitä, onko kasvu samankaltaista eri ammateissa. Toisaalta hallitusohjelmassa määritetty tarve vähentää etenkin mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja edellyttää ajantasaista tietoa niiden esiintyvyydestä eri ammattiryhmillä. Sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen tarkastelu erikseen on perusteltua, sillä ne eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, että sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään tyypillisesti julkisella sektorilla ja työsuhteessa. Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle tyypillistä ovat projektiluonteiset työsuhteet tai pienyrittäjyys, jonka vuoksi esimerkiksi toimeentulo voi koostua useista eri lähteistä.

Mielenterveysdiagnoosin vuoksi erikoissairaanhoidossa käyneiden sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen työntekijöiden osuus kyseisten alojen työllisistä pysyi vuosina 2010–2015 sangen tasaisena ja tilanne säilyi varsin vastaavana kuin muilla työllisillä samalla ajanjaksolla. Vuonna 2016 alkoi kuitenkin mielenterveysdiagnoosiperusteisesti erikoissairaanhoidossa käyneiden osuuden nousu, joka näkyi etenkin taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla työskentelevillä. Kasvu hidastui vuosina 2019–2020, mihin osaltaan vaikutti koronapandemian vuoksi vuonna 2020 tapahtunut kiireettömän hoidon karsiminen. Vuodesta 2021 erikoissairaanhoitokäyntien osuus kääntyi taas selkeään nousuun ja vastaava nousu tapahtuu niin sosiaali- ja terveysalalla kuin muillakin aloilla. Tämä nousu taittui vuonna 2022. Vuosilta 2023–2024 voimme arvioida tilannetta vain työllistä yleensä ja väestöstä yleensä. Kaikilla työllisillä ja väestössä yleensä kasvu näyttää pysähtyneen, jääden korkealle tasolle vuosina 2023–2024. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa selviää, että mielenterveysdiagnoosien osuus ja toisaalta myös nousu ovat olleet korkeita nuorimmalla 18–29-vuotiaiden ikäryhmällä. Sen sijaan 50-vuotiailla tai vanhemmilla erikoissairaanhoidossa mielenterveysdiagnoosin perusteella käyneiden osuus on pysynyt pienenä.

Mielenterveysdiagnoosien perusteella sairauspäivärahaa saaneilla kaikilla ikä- ja ammattiryhmillä näkyy sairauspäivärahaa saaneiden osuuden selvä nousu vuodesta 2016 alkaen ja se on säilynyt korkeana vuoteen 2024 asti. Erityisen jyrkkää nousu on ollut nuorimmalla ikäryhmällä (18–29-vuotiailla) sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen ammattitiedot ovat ajantasaiset vuoteen 2022, joten vuosien 2023–2024 osalta arvio perustuu kaikkiin työllisiin, joilla on havaittavissa laskeva trendi (vuonna 2022 2,7 %, vuonna 2023 2,9 % ja vuonna 2024 2,5 %). Kaikkiin diagnooseihin perustuvien sairauspäivärahapäivien saajien osuus oli koko tarkasteluajanjakson ajan korkeinta (15–17 %) sosiaali- ja terveysalalla, kun vastaava osuus oli taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla 7–8 % ja muilla aloilla 8–11 %. Kaikkien diagnoosien perusteella sairauspäivärahapäivien saajien osuus oli suurempi vanhemmissa ikäryhmissä, mutta nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta se laski hienoisesti tarkasteluajanjakson aikana. Vain nuorimmassa ikäryhmässä osuus kasvoi tai pysyi samana riippuen alasta. Kaikkien diagnoosien osalta sairauspäivärahaa saaneiden osuus vuosien 2023–2024 osalta, jolloin seurataan vain työllisiä yleisesti vaikuttaa hienoisesti laskevalta trendiltä (vuonna 2022 10 %, vuonna 2023 9,7 % ja vuonna 2024 8,6 %).

Uusien kahden vuoden seurannan aikana alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden saajien osuus on ollut vuosina 2010–2022 hienoisessa laskussa kaikilla ammattiryhmillä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaitaan, että alle 40-vuotiailla ikäryhmillä työkyvyttömyyseläkkeiden saajien osuus on pysynyt tasaisesti hyvin vähäisenä, mutta etenkin 50-vuotiailla tai vanhemmilla trendi on ollut laskeva kaikilla ammattiryhmillä. Kun tarkastelu rajataan mielenterveysdiagnoosien perusteella myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin, on saajien osuus pysynyt hyvin matalana kaikilla ammattiryhmillä koko seurannan ajan. Vasta 40–49-vuotiailla tai sitä vanhemmilla havaitaan ammattiryhmäkohtaisia eroja, mutta ne ovat hyvin pieniä (alle 0,5 % tasoa).

Mielenterveyttä kannattaa tukea varhaisilla toimilla etenkin nuorilla työtekijöillä ammattiryhmästä riippumatta

Kansallisesti edustavat rekisteritiedot ovat tärkeä keino seurata eri ammattiryhmien terveyttä ja työssä käyntiä. Tekemämme tarkastelun perusteella on kuitenkin selvää, ettei sama mittari sovellu kaikille ammattiryhmille. Tarkoitamme tällä sitä, että esimerkiksi sairauspoissaolojen seuranta sopii erityisen hyvin ammatteihin, joissa työskennellään pääsääntöisesti työsuhteessa ja joissa työhön sisältyy joko kontakteja asiakkaisiin, potilaisiin tai muihin henkilöihin tai joissa etätyön tekeminen ei ole mahdollista. Näissä ammateissa sairaana työskentelyn mahdollisuudet ovat heikommat ja sairauspoissaolojakso on pienempi taloudellinen riski työntekijälle. Sen sijaan ammateissa, joissa työsuhteet ovat lyhyitä, epätyypillisiä tai puuttuvat kokonaan (kuten pienyrittäjät ja freelanserit), työskentely myös sairaana voi olla taloudellisen turvan ja työn jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. Tällöin olennaisemman terveyden mittarin voivat muodostaa erikoissairaanhoidon hoitokäynnit.

Sairauspoissaolojen ja hoitokäyntien osalta on tärkeää huomioida, että niissä henkilö on jo sairastunut ja oireinen, joten ennaltaehkäisevään työhön on oltava muita mittareita. Toisaalta vertailumme sosiaali- ja terveysalan ja taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä muiden alojen välillä osoittaa, että käyttämämme mittarit (erikoissairaanhoidon käynnit, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet) ovat olleet sangen vakaalla tasolla vuosina 2010–2024. Huolimatta taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen muita tarkasteltuja aloja korkeammasta mielenterveysdiagnoosien osuudesta sekä sosiaali- ja terveysalan korkeammasta sairauspäivärahaa saaneiden osuudesta näyttää kokonaiskuvassa siltä, että huomiota tulisi kiinnittää etenkin nuoriin työntekijöihin näillä ja myös muilla aloilla, jotta heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan voitaisiin tukea.

Lopuksi huomautamme, että havaitsemamme sairauspäivärahoihin liittyvät trendit voivat erota Kelan julkaisemista tiedoista. Tämä eroavaisuus selittyy sillä, että käyttämämme Työkyvyn tila Suomessa -aineisto on 90 % väestöotos, jossa tarkastellaan saatuja sairauspäivärahakausia. Sen sijaan Kelan julkaisemissa tiedoissa on mukana koko väestö ja se perustuu maksettuihin sairauspäivärahoihin. Esimerkiksi vuoden 2024 osalta osa sairauspäivärahakausien maksuista on voinut siirtyä vuodelle 2025.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)