Tekoälyn käyttöönotto on ollut viime vuosina organisaatioissa vauhdikasta etenkin kielimallien nopean kehityksen ansiosta. Samalla kun tekoälyn lisääntyvä käyttö voi tuottaa ympäristöhyötyjä, voi sillä olla muissa kuin vihreää siirtymää edistävissä käyttötarkoituksissa riski ympäristön kannalta negatiivisille sivuvaikutuksille eli niin kutsutulle rebound-ilmiölle (Coroamă & Mattern 2019). Seuraavassa tarkastelemme, kuinka laajasti eri toimialojen työpaikoilla hyödynnetään digitalisaatiota ja tekoälyä sekä erityisesti sitä, missä määrin niitä käytetään ekologisen kestävyyden edistämiseen. Kiinnostuksen kohteena ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten mittaaminen, resurssitehokkuuden parantaminen, energiankäytön optimointi sekä uusien ympäristön kannalta kestävämpien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Ilmastonmuutos ja työ 2025

Lataa data

Digitalisaatio ja tekoäly nähdään keskeisinä välineinä myös vihreän siirtymän toteuttamisessa, erityisesti puhuttaessa niin sanotusta kaksoissiirtymästä, jossa yhdistyvät digisiirtymä ja vihreä siirtymä (OECD 2024a, b; Muench ym. 2022; Müller ym. 2024; Immonen 2024; Alasoini ym. 2026). Vihreän kasvun viitekehyksessä teknologinen kehitys ja innovaatiot nähdään tärkeinä keinoina yhdistää talouskasvu, resurssitehokkuus ja ympäristötavoitteet (OECD 2011).

Ajatus teknologian keskeisestä roolista taloudellisessa kehityksessä ei ole lainkaan uusi. Taloustieteessä teknologinen kehitys on nähty pitkän aikavälin talouskasvun keskeisenä lähteenä (Solow 1956). Klassisen kasvuteorian mukaan pääoma, teknologia ja innovaatiot voivat ainakin osittain korvata niukkoja luonnonvaroja, jolloin luonnonvarojen rajallisuus ei välttämättä muodosta rajoitusta talouden kasvulle (Solow 1974).

Viime vuosikymmeninä digitalisaatio onkin noussut yhdeksi tärkeimmistä teknologisen muutoksen ajureista. Sen on arvioitu muuttavan tuotantoa, työn organisointia ja tuottavuutta laajasti eri toimialoilla (Brynjolfsson & McAfee 2014). Samalla tekoälyn ja automaation on arvioitu muuttavan työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi tulevina vuosina (Acemoglu & Restrepo 2018, Chiu ym. 2024; Opetushallitus 2025; van Laar ym. 2020).

Viimeisten vuosikymmenten aikana luonnonvarojen ylikulutus, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmaston lämpeneminen ovat kuitenkin muodostuneet merkittäviksi elinolosuhteita ja talouskasvuun perustuvia järjestelmiä haastaviksi kriiseiksi. Näiden kriisien monisyisyys ja viheliäisyys on kääntänyt katseita teknologian suuntaan myös siinä, voidaanko digitalisaatiota ja älykästä teknologiaa, kuten tekoälyä, hyödyntää ympäristökuormituksen vähentämisessä (Alasoini, 2024).

Erityisesti tekoälylle on tunnistettu laajasti potentiaalia tukea organisaatioiden ja yhteiskuntien vihreää siirtymää. Tekoälyn mahdollisina käyttökohteina on esitetty muun muassa ympäristövaikutusten mittaaminen, resurssitehokkuuden parantaminen, energiankäytön optimointi sekä uusien kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (OECD 2024a, b; OECD 2011; Immonen 2024). Tällaisten käyttötarkoitusten hyödyntämiseen liittyviä keskeisiä haasteita ovat organisaatioiden resurssien riittävyys, datan saatavuus sekä teknologiset kyvykkyydet ja osaaminen (Enholm ym., 2021). Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselyn tulokset osoittavat, että digitaalisesti kehittyneet ja tekoälyä hyödyntävät yritykset ovat muita aktiivisempia tuottamaan myös vihreitä innovaatioita, mikä antaa empiiristä tukea kaksoissiirtymää koskeville teoreettisille näkemyksille (Alasoini ym. 2025).

Johtopäätökset

Tulokset tukevat näkemystä niin sanotusta kaksoissiirtymästä, jossa digitalisaatio ja vihreä siirtymä etenevät osittain rinnakkain (ks. OECD 2024 a, b). Digitalisaation ja tekoälyn ympäristöön ja ”vihreyteen” liittyviä sovelluksia löytyy kaikilta toimialoilta, mutta niiden hyödyntäminen keskittyy erityisesti teollisuuteen ja rakentamiseen ja tietotekniikka-aloille. Yleisimmät käyttökohteet liittyvät energiatehokkuuteen, resurssien käytön optimointiin sekä häiriöiden ennakointiin, mikä viittaa ennen kaikkea olemassa olevien toimintatapojen tehostamiseen. Sen sijaan tekoälyn käyttö uusien ekologisesti kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on toistaiseksi vähäisempää. Tekoäly näyttäytyykin suomalaisilla työpaikoilla työntekijöiden näkökulmasta tällä hetkellä enemmän operatiivisen tehokkuuden kuin radikaalien vihreiden innovaatioiden tuotannon välineenä. Havainto on yhdenmukainen Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselyn tulosten kanssa, joiden mukaan digitaalinen kehittyneisyys ja tekoälyn käyttö ovat positiivisesti yhteydessä yritysten vihreään innovaatiotoimintaan (Alasoini ym. 2025).

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös aineistosivu: Ilmastonmuutos ja työ - Kyselytiedonkeruu palkansaajille 2025.

Lue lisää