Tarkastele, mikä aivotyössä innostaa ja kuormittaa eri aloilla

Nykyajan työelämässä kognitiivisen työn eli aivotyön merkitys korostuu. Aivotyö on tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä, johon kuuluu asioiden huomaamista, kirjaamista ja muistamista, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, lukemista sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan. Esimerkiksi metsätyössä korostuvat metsurin fyysisen työn sijasta monet erilaiset aivotyön vaatimukset liittyen metsäkoneen kuljettamiseen ja sen käyttöjärjestelmiin. Vastaavasti teollisuuden automatisoitumisen ja robotisaation myötä työn fyysiset vaatimukset usein vähenevät mutta valvomotyyppisen tietotyön määrä kasvaa. Terveydenhuollossa hoitajien fyysisen ja hoivatyön tehtävien ohessa tietojärjestelmät, kirjaaminen ja monenlainen tiedolla työskentely korostuvat.

Toimistoissa asiantuntijatyö on korostuneesti aivotyötä, ja joka alalla itse työtehtävien lisäksi työn tekemisen tavat ja työympäristö voivat tuoda työhön ylimääräistä kognitiivista kuormaa. Myös tekoälyn hyödyntäminen muuttaa aivotyön luonnetta, ja ihmiseltä voidaan vaatia uudenlaista tarkkuutta, tarkistamista ja päätöksentekoa.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Tuloskuvaajien avulla voidaan tarkastella aivotyön eri piirteiden, tilanteiden ja olosuhteiden keskimääräistä yleisyyttä. Työn erilaiset tiedonkäsittelyn vaatimukset ja tilanteet on tärkeä tunnistaa, jotta työolot voidaan suunnitella tukemaan onnistumista kyseessä olevassa aivotyötehtävässä. Aineistosta voi valita esimerkiksi tietty työn ala ja tarkastella aivotyön yleisimpiä tekijöitä. Aivotyön yleisyys -kuvan yllä olevaa nuolta näppäämällä -palkit voi järjestää yleisyyden mukaan. Esimerkiksi valitsemalla työn alaksi Sote, työn kielelliset vaatimukset, monitekeminen ja vuorovaikutus tulevat esiin yleisimpinä aivotyön piirteinä. Valitsemalla työn alaksi Opetus, yleisimpiä aivotyön piirteitä ovat monitekeminen, kielelliset vaatimukset sekä aikapaine.

Aineisto tuo myös esiin, että eri alan vastauksissa korostuvat erilaiset aivotyön piirteet. Esimerkiksi valitsemalla työn alaksi huolto- ja tuotantotyö tulee esiin, että tällaisissa tehtävissä toimivat vastaajat raportoivat keskimääräistä enemmän avaruudellista hahmottamista etäisyyksiin, suuntiin ja mittasuhteisiin liittyen. Valitsemalla opetusalan vastaajat, aikapaine ja häiriöt nousevat esiin keskimääräistä yleisempinä, eli työtä työskennellään kiireessä, työ vaatii reagoimaan nopeasti, ja työympäristö on hälyisä ja täynnä keskeytyksiä. Eri alojen työtehtävien erilaiset aivotyön piirteet ja tilanteet on tärkeä tunnistaa, jotta työolot voidaan suunnitella tukemaan onnistumista kyseisessä työssä.

Aivotyökyselyssä tarkastellaan myös osa-alueiden koettua innostavuutta ja kuormittavuutta. Järjestämällä kuvion 2 yläpuolella olevasta nuolesta aivotyön osa-alueet innostavuuden mukaan, tulee esiin, että kaikilla aloilla selvä enemmistä kokee ideoinnin ja uusien ratkaisujen löytämisen, uuden oppimisen sekä vuorovaikutuksen eli yhdessä työskentelyn ja asiakkaiden huomioimisen kaikkein innostavimpina aivotyön osa-alueina. Kuitenkin merkittävä osa vastaajista kokee samat asiat kuormittavina. Silloin kyse voi olla työolosuhteista, joissa nämä yleiset voimavaratekijät eivät pääse toteutumaan. Esimerkiksi oppiminen voi innostamisen sijaan kuormittaa, jos siihen ei ole varattu riittävästi aikaa. Kuormittumisessa kyse voi olla myös yksilöllisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat aivotyön sujumiseen.

Kun järjestää kuormittavuuspylväät järjestykseen kuvan yläpuolella olevasta nuolesta, on selvää, että käytännössä kaikki, lähes 90 % vastaajista, kokee tietyt aivotyön olosuhteet kuormittavina. Tällaisia seikkoja ovat ohjeisiin liittyvät ongelmat, monitekeminen eli usean asian pitäminen mielessä ja jatkuva huomion siirtäminen sekä häiriöt, kuten hälyssä ja melussa, keskeytysten alla ja huomiota kaappaavien kohteiden keskellä työskenteleminen. Laaja tutkimuskirjallisuus osoittaa, että tällaiset tekijät vaikeuttavat aivotyötä eli hidastavat tekemistä ja altistavat virheille.

Työolosuhteet kannattaakin suunnitella siten, että ne eivät syö kognitiivista kapasiteettia itse työtehtäviltä. Myös aikapaine eli kiireessä ja nopeasti reagoiden työskentely koetaan pääsääntöisesti kuormittavana, vaikka noin 20 % kokeekin aikapaineen innostavana. Aikapaineen innostavuudessa näyttäisi olevan eroja, kun aikapainetta tarkastelee työn eri aloilla tai eri ikäryhmissä. Tämän aineiston perusteella ei ole selvää, millaisiin tehtäviin, työrooleihin tai yksilöllisiin tekijöihin aikapaineesta ja nopean reagoimisen vaateesta innostuminen liittyy.

Kun tarkastelee kolmannessa kuvassa esitettyä aivotyön tietyn osa-alueen yleisyyden ja koetun kuormittavuuden suhdetta, nimenomaan aivotyön olosuhteisiin liittyvien kuormittajien lisääntyminen kasvattaa koettua kuormittavuutta. Siirtämällä hiiren osoittimen esimerkiksi osa-alueen Kielellinen kohdalle, erottuu tuo osa-alue ja on selvää, että lukemisen ja kirjoittamisen yleisyyden kasvaessa koettu kuormittavuus ei juurikaan kasva. Sen sijaan monitekemisen, aikapaineen, ohjeongelmien ja häiriöiden kohdalla kuormittavuus on sitä korkeammalla mitä yleisemmin olosuhde esiintyy.

Tutkimuskirjallisuuden perusteella koettu kuormittuminen on vahvasti yhteydessä työn sujumisen ja hyvinvoinnin ongelmiin. Kuormittavia aivotyön olosuhteita kannattaa siksi hillitä ja hallita työpaikoilla. Ne eivät yleensä palvele työn ja organisaation tavoitteidenkaan toteutumista.

Neljännessä kuvaajassa on tarkasteltu yleistä stressitasoa (Elo ym. 2003) suhteessa aivotyön piirteisiin ja olosuhteisiin. Yleissilmäyksellä näkee, että aivotyön piirteitä ja erityisesti kuormittavia olosuhteita raportoidaan esiintyvän yleisemmin korkeaksi koetussa stressiryhmässä kuin matalaksi koetussa ryhmässä. Kuvaajaan voi valita näkyviin tai pois tiettyjä aivotyön osa-alueita, jolloin asian hahmottaminen on helpompaa.

Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että ryhmässä, joka kokee stressin korkeana, esiintyy muita ryhmiä enemmän useita aivotyön vaatimuksia. Erityisesti kognitiivisesti kuormittavia olosuhteita, varsinkin ohjeisiin liittyviä ongelmia raportoidaan esiintyvän korkean stressin ryhmässä muita ryhmiä enemmän. Myös tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että kuormitustekijöiden kasaantuminen voi olla keskeisempi hyvinvointitekijä kuin mikään yksittäinen kuormittaja.

Aineistoa tarkastella on hyvä pitää mielessä, että eri ajanjaksot eivät ole vertailukelpoisia aineistossa olevien työn eri alojen suhteen. Näin ollen myös työn eri aloja vertailtaessa tulee muistaa, että kyse on alan lisäksi myös siitä, onko aineisto kerätty ennen Covid-pandemiaa, sen aikana, vai sen jälkeen.

Aineistossa voi paremmin vertailla eri ikäryhmiä, joissa on edustajia kaikilta työn aloilta ja ajanjaksoilta. Aivotyökyselyn vastaukset tuovat esiin, että nuorimmassa ikäryhmässä (20–29-vuotiaat) vain 28 % vastaajista kokee uuden oppimisen ennemmin kuormittavana kuin innostavana. Sitä vastoin vanhimman ikäryhmän (60–69-vuotiaat) työntekijöistä 42 % kokee oppimisen kuormittavana. Kuitenkin nuorimmassa ikäryhmässä 27 % työntekijöistä kokee monitekemisen erittäin paljon kuormittavana, kun taas vanhimmassa ikäryhmässä vain 18 % kokee sen näin voimakkaan kuormittavana. Ikä on yksilöllinen tekijä, mutta tämän aineiston perusteella on epäselvää, kuvaavatko ikäryhmien erot aivotyössä eri ikäisten erilaisia työrooleja tai osaamista tai jotain muuta ikään kytkeytyvää tekijää.