Työterveys
Terveys on keskeinen osa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Sen heikentyminen voi johtua niin työhön liittyvistä kuin työn ulkopuolisista tekijöistä. Terveyttä voidaan myös tukea niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Keskeinen työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija on työterveyshuolto, joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa henkilöstön työn turvallisesta tekemisestä, työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä.
Uudistetun työaikalain ja koronapandemian vaikutukset sote-alan työaikoihin
Työaikalakia uudistettiin vuoden 2020 alussa. Koronapandemialla ja siihen liittyvillä poikkeusoloilla oli valtava vaikutus sote-alan työhön. Kuinka sote-alan työajat muuttuivat vuosina 2019–2021?
Mielenterveys on moniulotteinen työelämäkysymys
Mielen hyvinvointi on työkyvyn kulmakiviä, mutta mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä haaste työelämälle. Työelämätiedosta löydät monipuolista tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.
Sairauspoissaolot kunnissa
Työterveyslaitoksen mittaristo esittää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä 2000-luvulla.
Mielenterveyden toimijahahmot
Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -haastattelututkimuksessa luotiin uusi lähestymistapa työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyden ymmärtämiseksi osana työelämää ja muuttuvaa toimintakulttuuria.
Työterveyshuollon rahoitus ja kustannukset
Työnantajat ja työntekijät maksavat 99,4 % työterveyshuollon kustannuksista
Mielenterveysdiagnoosin ennakointikartta – taustaa karttaan ja sen tulkintaan
Mielenterveysdiagnoosia ennustavat ennen kaikkea ikä, sukupuoli, surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.
Mielenterveysdiagnoosia ennustavat tekijät
Mitkä tekijät ennakoivat mielenterveyteen liittyvää diagnoosia työväestössä? Tarkastele työterveyshuollon aineistoihin perustuvia tutkimustuloksia.
Alakohtaiset erot ja yhtäläisyydet lyhyitä sairauspoissaoloja tutkittaessa
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.
Lyhyet sairauspoissaolot eri aloilla
Hengityselinsairaudet ovat kaikilla kuudella tarkastellulla alalla yleisin lyhyen sairauspoissaolon syy. Tarkastele ja vertaile vaikka toiseksi ja kolmanneksi yleisimpiä, eri alojen lyhyiden poissaolojen syitä sekä niiden ajoittumista vuosi- ja viikkotasolla.
Sote-alan sijaiset vakaana työvoimareservinä poikkeusaikoina
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Sote-alan sijaisten lyhyet sairauspoissaolot
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Ensimmäisen koronavuoden sairauspoissaoloissa on kunta-alalla huomattavia eroja ammattiryhmien välillä
Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Kunta-alan työ ja koronan vaikutus työjärjestelyihin
Kunta10-tutkimuksen tulokset vuodelta 2020 koronavaikutusten mukaan
Sairauspoissaolot ja työn raskaus
Vertaile raskaan työn ja sairauspoissaolojen yhteyttä eri ammateissa