Teemat

Työelämätiedon julkaisut on jaettu viiden pääteeman alle. Samat teemat toistuvat myös Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa www.ttl.fi/teemat, mistä löydät teemoihin liittyvää yleistajuista tietoa, suosituksia ja ohjeistuksia.

Työhyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus siitä, miten ihminen työssään voi. Siihen kuuluvat työtä koskevat asenteet, tunteet ja vireystila. Työhyvinvointiin vaikuttavat työolot, itse työn ominaisuudet sekä yksilölliset tekijät. Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuutta. Työkyvyttömyys puolestaan tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Kykyyn työskennellä vaikuttavat ihmisen terveys ja toimintakyky, ammattitaito, motivaatio, asenteet ja arvot.

Terveys on keskeinen osa työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Sen heikentyminen voi johtua niin työhön liittyvistä kuin työn ulkopuolisista tekijöistä. Terveyttä voidaan myös tukea niin työpaikalla kuin vapaa-ajalla. Keskeinen työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija on työterveyshuolto, joka huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa henkilöstön työn turvallisesta tekemisestä, työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä.

Työelämä muuttuu koko ajan. Digitalisoituminen muokkaa työn organisoitumisen muotoja sekä työnteon aikaa, paikkaa ja tapoja uusiksi. Se edistää muun muassa etä- ja hybridityön mahdollisuuksia. Työelämä muuttuu myös muilla tavoilla. Maahanmuuton myötä työpaikat moninaistuvat kielellisesti sekä kulttuurisesti ja ilmastonmuutos pakottaa yrityksiä uusiin energiaratkaisuihin sekä ilmastoystävälliseen strategiaan.

Työturvallisuudella vaikutetaan työpaikkojen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Turvallisuusjohtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työturvallisuuden toteuttamista jatkuvan parantamisen periaatteella. Työturvallisuus perustuu riskien arvioinnille, tapaturmien torjunnalle, ennakoinnille, oppimiselle ja yhteistyölle. Tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja tuottava työpaikka sekä työntekijöiden työhyvinvointi.

Työelämän jatkuva muutos edellyttää työntekijöiltä ja työyhteisöiltä osaamisen jatkuvaa uudistamista. Toimijoiden on kyettävä reagoimaan erilaisiin toimintaympäristön muutoksiin kuten digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja työväestön vanhenemiseen. Osaamista voidaan kehittää niin oppilaitoksissa tapahtuvan tutkintoon tähtäävän koulutuksen, työpaikoilla tapahtuvan lisäkoulutuksen kuin työntekijöiden omaehtoisen oppimisen kautta.