Työhyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus siitä, miten ihminen työssään voi. Siihen kuuluvat työtä koskevat asenteet, tunteet ja vireystila. Työhyvinvointiin vaikuttavat työolot, itse työn ominaisuudet sekä yksilölliset tekijät. Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työhön liittyvien tekijöiden kokonaisuutta. Työkyvyttömyys puolestaan tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Kykyyn työskennellä vaikuttavat ihmisen terveys ja toimintakyky, ammattitaito, motivaatio, asenteet ja arvot.
Koronapandemia aiheutti lisääntynyttä stressiä tai kuormitusta useissa ammateissa kunta-alalla.
Tutkimus selvittää koronapandemian seurauksia kunta-alan töissä perustuen vuonna 2022 toteutettuun kyselyyn.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa on selvitetty työuupumuksen kokemuksia vuodesta 2019 lähtien.
Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään työuupumukseen liittyviä tunteita tai haitallista stressiä.
Yksityisten palvelualojen työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä.
Kysely päivittää tilannekuvan yksityisten palvelualojen työntekijöiden työstä, työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvun alussa.
Työn imun kokemus on yleistä kaikilla aloilla
Työn imu -testillä voidaan kartoittaa vastaajan kokemaa työn imua yhdeksään kysymykseen perustuen ja antaa hänelle vertailuryhmän tuloksiin perustuva palaute.
Sote-alalla johtaminen koetaan valmentavaksi. Tarkastele Mitä kuuluu? -kyselyn tuloksia johtamisen ja esihenkilötyön osalta.
Kunta10-tutkimuksen tulokset vuosilta 2016, 2018, 2020 ja 2022
Työhyvinvointikokemukset, kuten työn imu, työuupumusoireilu, työhön tylsistyminen ja työriippuvuus, vaihtelevat jonkin verran toimialoittain.
Miten toimiala, sukupuoli, ikä, koulutustaso, työmuoto tai asema ovat yhteydessä työn imuun, työtyytyväisyyteen, työssä tylsistymiseen, työriippuvuuteen, työuupumukseen tai työkykyyn? Tarkastele Miten voit? -työhyvinvointitestin aineistoihin perustuvia tuloksia.
Erityisesti vuorotyössä ikääntyminen heikentää unen laatua, ja ikääntyneillä myös erilaiset sairaudet alkavat yleistyä lisäten palautumisen tarvetta vaativissa työvuoroissa. Työterveyslaitos suosittelee ikääntyneille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen.
Työaikojen kuormittavuuden seuranta on perusta työaikojen kehittämiselle.
Nykyajan työ on ennen kaikkea kognitiivista työtä eli aivotyötä. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan.
Aivotyökyselyllä selvitetään tiedolla työskentelyn erilaisten tehtävien ja tilanteiden yleisyyttä, kuormittavuutta ja innostavuutta työssä.
Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät koronavuodesta pääosin hyvin. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla oli nähtävissä myönteistä kehitystä.
Sote-alalla esihenkilöt saavat positiivista palautetta johtamisestaan. Valtaosa työntekijöistä pitää esihenkilön johtamistapaa oikeudenmukaisena ja valmentavana.
Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden toimeenpanon kehittäminen edellyttää laaja-alaista vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia
Työterveyslaitoksen Kykyviisari-palvelu tuottaa vertailutietoa suomalaisten työikäisten työ- ja toimintakyvyn tilanteesta.
Vertaile polvi- ja lonkkanivelrikon aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä ammateittain
Helsingin kaupunki esimerkkinä palautumista edistävästä työvuorosuunnittelusta
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan