Vuosina 2021 ja 2022 työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärät nousivat merkittävästi COVID-19-infektioiden vuoksi. Vuonna 2022 työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä oli noin 2.7-kertainen v. 2020 tasoon verrattuna.

Ammattitautitapausten maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla, mutta myös ammattitautien tutkimuskäytännöissä ja diagnostiikassa saattaa olla alueellisia eroja.

Perinteisesti suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista on kirjattu miehille. Tarkastelujaksolla v. 2018–2022 suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista kirjattiin kuitenkin naisille. Tämä selittyy sillä, että suurin osa ammattitaudiksi vahvistetuista COVID-19-infektioista kirjattiin naisille. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin ikäluokittain tarkasteltuna erityisesti yli 50-vuotiailla. Biologiset altisteet olivat yleisimpiä ammattitaudin aiheuttajia altisteryhmittäin tarkasteltuna.

Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin v. 2018–2022 lukumääräisesti eniten toimialaluokissa

  • terveys- ja sosiaalipalvelut,
  • teollisuus sekä
  • julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus.

Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin v. 2018–2022 lukumääräisesti eniten

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla sekä
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Mikäli ilmaantuvuutta tarkasteltiin ammattiluokittain tuhanteen työlliseen suhteutettuna, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. sekä elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. sijoittuivat kärkeen.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Vahvistetut ammattitaudit

Lataa data

Aineistoa voi suodattaa klikkaamalla kuvaajia. Suodatukset vaikuttavat vain näkyvissä olevan aiheen kuvaajiin.

Ammattitaudit top 10
COVID-19 -infektioCOVID-19 -infektio: 2697 tapausta 1,163 tapausta per 1000 työntekijääMeluvammaMeluvamma: 670 tapausta 0,289 tapausta per 1000 työntekijääAllerginen kosketusihottumaAllerginen kosketusihottuma: 575 tapausta 0,248 tapausta per 1000 työntekijääÄrsytyskosketusihottumaÄrsytyskosketusihottuma: 456 tapausta 0,197 tapausta per 1000 työntekijääAmmattiastmaAmmattiastma: 220 tapausta 0,095 tapausta per 1000 työntekijääKryptosporidioosiKryptosporidioosi: 193 tapausta 0,083 tapausta per 1000 työntekijääAsbestiplakkitautiAsbestiplakkitauti: 172 tapausta 0,074 tapausta per 1000 työntekijääAmmattinuhaAmmattinuha: 137 tapausta 0,059 tapausta per 1000 työntekijääTärinätautiTärinätauti: 130 tapausta 0,056 tapausta per 1000 työntekijääSyyhySyyhy: 123 tapausta 0,053 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Altisteet
Biologiset altisteetBiologiset altisteet: 3100 tapausta 1,336 tapausta per 1000 työntekijääKemialliset altisteetKemialliset altisteet: 1079 tapausta 0,465 tapausta per 1000 työntekijääMeluMelu: 670 tapausta 0,289 tapausta per 1000 työntekijääKasvi- tai eläinperäiset altisteetKasvi- tai eläinperäiset altisteet: 355 tapausta 0,153 tapausta per 1000 työntekijääToistotyö, epäfysiologiset työasennotToistotyö, epäfysiologiset työasennot: 248 tapausta 0,107 tapausta per 1000 työntekijääAsbesti, muut silikaattimineraalitAsbesti, muut silikaattimineraalit: 190 tapausta 0,082 tapausta per 1000 työntekijääMuut tai tuntemattomat tekijätMuut tai tuntemattomat tekijät: 142 tapausta 0,061 tapausta per 1000 työntekijääTärinäTärinä: 130 tapausta 0,056 tapausta per 1000 työntekijääKosteusvaurioaltisteet, homeetKosteusvaurioaltisteet, homeet: 71 tapausta 0,031 tapausta per 1000 työntekijääMuut pölyt, huurutMuut pölyt, huurut: 5 tapausta 0,002 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Ammatit top 10
Hoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijätHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijät: 1347 tapaustaTerveydenhuollon asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijat: 813 tapaustaRakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 685 tapaustaMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 612 tapaustaKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 485 tapaustaOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijatOpettajat, muut opetusalan erityisasiantuntijat: 331 tapaustaProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 286 tapaustaPalvelutyöntekijätPalvelutyöntekijät: 250 tapaustaElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 159 tapaustaSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijätSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijät: 148 tapaustaTapausten lukumäärä
Ammatit top 10, suhteellinen
Maanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 13,600 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 9,353 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääTerveydenhuollon asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijat: 7,391 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääRakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 7,287 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijätHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijät: 7,203 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 6,063 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 4,028 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääMetsä-, kalatalouden työntekijätMetsä-, kalatalouden työntekijät: 3,200 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijätKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijät: 3,000 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääSähkö-, elektroniikka-alan työntekijätSähkö-, elektroniikka-alan työntekijät: 2,667 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääTapausten suhteellinen lukumäärä

Vuosien 2018–2022 aineiston ammattitautikohtaista tarkastelua

COVID-19-infektio

COVID-19-infektio eli koronavirusinfektio on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama infektiosairaus.

Tapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla sekä
  • opettajilla ja muilla opetusalan erityisasiantuntijoilla.

Meluvamma

Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena.

Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja esiintyi lukumääräisesti eniten

  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
  • prosessityöntekijöillä.

Konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla oli myös korkein työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.

Allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma

Ammatti-ihotauteihin kuuluvat allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma olivat yleisimpien ammattitautien joukossa.

Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. kumikemikaalit, epoksikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.

Ammattiluokittain tarkasteltuna allergista kosketusihottumaa ilmeni erityisesti

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
  • palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit) sekä
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) oli myös korkein ammattiluokittainen työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.

Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Ammattiluokittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia todettiin erityisesti

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä,
  • palvelutyöntekijöillä sekä
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Palvelutyöntekijöillä oli korkein tapausten ilmaantuvuus työllisiin suhteutettuna.

Ammattiastmat ja -nuhat

Ammattiastmat ja -nuhat olivat yleisimmin herkistävien (allergiaa aiheuttavien) tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä herkistäviä tekijöitä ovat eläin- ja kasviperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut. Ammattitaudiksi vahvistetaan myös kosteusvaurioastmoja, ärsytysastmoja ja ärsytysnuhia.

Ammattiastmoja ja -nuhia esiintyi lukumääräisesti eniten

  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Ammattiastman työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli suurinta maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym., kun taas ammattinuhan työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.

Kryptosporidioosi

Kryptosporidioosi (”vasikkaripuli”) on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama ripulitauti, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä.

Ammattiluokittain tarkasteltuna tapauksia todettiin lukumääräisesti ja työllisten lukumäärään suhteutettuna erityisesti

  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Asbestiplakkitauti

Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla, mutta asbestiplakkitautia eli keuhkopussin kalkkeutumia todetaan edelleen myös työikäisillä. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä.

Asbestiplakkitautitapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus ammattiluokittain tarkasteltuna oli korkein

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Tärinätauti

Tärinätauti syntyy pitkäkestoisen käsiin kohdistuvan tärinän (esim. kulmahiomakoneen, porakoneen, moottorisahan tai pulttipyssyn käytön) vaikutuksesta. Tärinätautiin liittyy kohtauksellista valkosormisuutta ja/tai neurosensorisia oireita (esim. käsien puutumista ja kömpelyyttä).

Tärinätautia esiintyi ammattiluokittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna metsä- ja kalatalouden työntekijöillä.

Syyhy

Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.

Tapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna

  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä
  • terveydenhuollon asiantuntijoilla.

Suurin osa ammattitaudeista on ehkäistävissä

Työelämässä altistutaan edelleen ammattitautia aiheuttaville altisteille. Siten työympäristön turvallisuuden kehittämiseen ja ammattitautien ehkäisyyn on tärkeää panostaa

Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön, teknisten ratkaisujen, oikeanlaisten työtapojen, suojainten käytön ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.