Ammattikuljettajana työskennelleiden mielenterveyden ja poissaolojen kehitys vuosina 2010–2024 on ollut sangen tasaista, vaikkakin havaittavissa on hienoista kasvua etenkin vuosina 2021–2022 vastaavasti kuin muilla työllisillä

Suomalaisessa väestössä mielenterveysongelmat ja niistä johtuvat sairauspoissaolot ovat olleet kasvusuunnassa. Eri ammattialoilla mielenterveysongelmien ja niistä johtuvien poissaolojen määrät sen sijaan voivat vaihdella. Linja-auton ja raitiovaunun (myöhemmin linja-auton kuljettajat), kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat (myöhemmin kuorma-auton kuljettajat) ovat turvallisuuskriittinen ala, jossa työtehtävissä ollaan vastuussa muiden turvallisuudesta ja toimitaan kelissä kuin kelissä.

Teemat
Työterveys
Mielenterveys
Sairauspoissaolot
Analyysin pohjana oleva aineisto

Mielenterveys sosiaali- ja terveysalalla, taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla sekä ammattikuljettajilla

Kansalliset rekisteritietomme, kuten käyttämämme Työkyvyn tila Suomessa -aineisto, koskien erikoissairaanhoitokäyntejä, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä mahdollistavat mielenterveysdiagnoosien, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyyden seurannan eri ammattiryhmillä. Mielenterveyden ongelmien kasvu väestössä yleisesti ja etenkin nuorilla on herättänyt kysymyksen siitä, onko kasvu samankaltaista eri ammateissa. Toisaalta hallitusohjelmassa määritetty tarve vähentää etenkin mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja edellyttää ajantasaista tietoa niiden esiintyvyydestä eri ammattiryhmillä. Linja-auton, raitiovaunun, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat toimivat alalla, jossa on työvoimapulaa, joka vaikuttaa tavara- ja matkustajaliikenteen toimintoihin. Toisaalta kuljettajien työ on itsenäistä ja vastuullista. Fyysinen kuormitus on vaihtelevaa ja siinä on erityisesti psykososiaalista kuormitusta aikataulujen, kiireen, väkivallan uhkan ja muun liikenteen takia.

Erikoissairaanhoito

Lataa data

Erikoissairaanhoitoa saaneiden henkilöiden osuus vuosittain.

2010201120122013201420152016201720182019202020212022202320240 %5 %10 %15 %20 %25 %30 %35 %40 %45 %50 %55 %Kaikki diagnoosit: Linja-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Muut alatKaikki diagnoosit: Kaikki alatKaikki diagnoosit: KaikkiVain mielenterveysdiagnoosit: Linja-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Muut alatVain mielenterveysdiagnoosit: Kaikki alatVain mielenterveysdiagnoosit: Kaikki

    Mielenterveysdiagnoosin vuoksi erikoissairaanhoidossa käyneiden linja-auton, raitiovaunun, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajien osuus kyseisten alojen työllisistä pysyi vuosina 2010–2016 sangen tasaisesti vähäisenä (0,9–1,6 % näistä ammattiryhmistä) ja tilanne säilyi varsin vastaavana kuin muilla työllisillä samalla ajanjaksolla. Vuonna 2016 alkoi kuitenkin mielenterveysdiagnoosiperusteisesti erikoissairaanhoidossa käyneiden osuuden hienoinen nousu (0,9–1,3 prosentista 1,5 prosenttiin), sekin vastaavasti kuin muilla aloilla, vaikka vuosi 2020 merkitsi kuljetusalalla muista aloista poikkeavaa väliaikaista osuuden laskua. Vuosien 2023–2024 osalta käytössä ei ole ammattitietoja, mutta työllisten ja väestön yleensä osalta näyttää, että vuoden 2023 laskun jälkeen vuonna 2024 mielenterveysperusteiset erikoissairaanhoitokäynnit ovat jälleen kasvusuunnassa. Kaikkien diagnoosien osalta erikoissairaanhoitokäyntien tilanne on hyvin vastaava, eli v. 2010–2015 osuudet ovat olleet hyvin tasaiset, v. 2016 alkaen hienoista nousua, joka laskee 2022 alkaen nousten uudelleen v. 2024.

    Sairauspäivärahat

    Lataa data

    Sairauspäivärahaa saaneiden henkilöiden osuus vuosittain.

    alustava tieto2010201120122013201420152016201720182019202020212022202320240 %5 %10 %15 %20 %25 %30 %35 %40 %45 %50 %55 %Kaikki diagnoosit: Linja-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Muut alatKaikki diagnoosit: Kaikki alatKaikki diagnoosit: KaikkiVain mielenterveysdiagnoosit: Linja-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Muut alatVain mielenterveysdiagnoosit: Kaikki alatVain mielenterveysdiagnoosit: Kaikki

      Kaikkiin diagnooseihin perustuvien sairauspäivärahapäivien saajien osuus oli linja-auton kuljettajilla 13–17 %, kuorma-auton kuljettajilla 9–10 %, kun se muissa ammateissa oli 10–11 % vuosina 2010–2022, trendin ollessa kaikissa ryhmissä pääosin laskusuuntainen. Seurasimme sairauspäivärahapäivien saajien osuutta myös vuosina 2023–2024 kaikilla työllisillä (koska ammattitietoa ei ollut vielä päivittyneenä) sekä väestössä yleensä ja havaitsimme aiempaa selvemmin laskevan trendin: v. 2022 10 %, v. 2024 8–9 %. On mahdollista, että kuorma-autonkuljettajien sairauspäivärahapäivien trendi, joka on sama kuin työllisillä yleensä, saattaisi seurata tätä kehitystä. Kun tarkastelu rajattiin mielenterveysdiagnoosien perusteella sairauspäivärahaa saaneisiin, niin ammattikuljettajilla kehitys on hyvin samankaltainen kuin muissakin ammateissa, mutta kuorma-auton kuljettajilla sairauspäivärahaa saaneiden osuus on selvästi alemmalla tasolla kuin linja-autonkuljettajilla tai muissa ryhmissä.

      Työkyvyttömyyseläkkeet

      Lataa data

      Työkyvyttömyyseläkettä kahden vuoden kuluessa tarkasteluvuodesta eteenpäin katsottuna saaneiden työntekijöiden osuus työllisistä vuosittain.

      20102011201220132014201520162017201820192020202120220 %5 %10 %15 %20 %25 %30 %35 %40 %45 %50 %55 %Kaikki diagnoosit: Linja-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatKaikki diagnoosit: Muut alatKaikki diagnoosit: Kaikki alatVain mielenterveysdiagnoosit: Linja-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Kuorma-autonkuljettajatVain mielenterveysdiagnoosit: Muut alatVain mielenterveysdiagnoosit: Kaikki alat

        Uusien kahden vuoden seurannan aikana alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden saajien osuus on ollut vuosina 2010–2022 linja-auton kuljettajilla hienoisessa laskussa ja kuorma-auton kuljettajilla matalalla tasolla koko seurannan ajan. Nämä kehityskulut vastaavat kaikkia ammattiryhmiä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaitaan, että alle 40-vuotiailla ikäryhmillä työkyvyttömyyseläkkeiden saajien osuus on pysynyt tasaisesti hyvin vähäisenä (1 % tai vähemmän), mutta trendi on ollut laskeva ammattikuljettajilla kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä, kuten havaitaan myös kaikilla ammattiryhmillä. Kun tarkastelu rajataan mielenterveysdiagnoosien perusteella myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin, on saajien osuus pysynyt hyvin matalana ja jopa laskusuuntaisena ammattikuljettajilla koko seurannan ajan. Laskusuunta vastaa muiden ammattien ja työllisten kehitystä.

        Mielenterveyttä kannattaa tukea varhaisilla toimilla ammattiryhmästä riippumatta

        Ammattikuljettajat, joita tässä tarkastelussa olivat linja-auton, raitiovaunun, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajana työskentelevät, eivät isossa kuvassa poikkea mielenterveydeltään tai poissaoloiltaan muista ammateista tai väestöstä. Etenkin linja-auton kuljettajilla (sisältäen siis linja-auton ja raitiovaunun kuljettajat) mielenterveyteen liittyvät hoitokäynnit ja poissaolot ovat jopa hiukan harvinaisempia kuin muilla. Näissä ammateissa työtä määrittävät aikataulut, keliolosuhteet ja epäsäännöllinen työaika, mutta samanaikaisesti turvallisuus on keskiössä, huomioiden muut tiellä liikkujat ja jopa matkustajat. On siis tärkeää, että työntekijät voivat hyvin ja ovat toimintakykyisiä työssään. Erikoissairaanhoitokäyntien hienoinen nousu niin mielenterveys- kuin muidenkin syiden perusteella viittaa siihen, että kaikkien ammattiryhmien osalta tarvitaan a) ennaltaehkäiseviä toimia, joilla työkykyä ja hyvinvointia voidaan tukea kuten esimerkiksi työvuorosuunnittelu ja työn tauotus, b) työkyvyn tukitoimia, jotka mahdollistavat oireiden ja sairauksien pitkittymisen estämisen ja työkyvyn palautumisen kuten esimerkiksi apuvälineet ja tiedon lisääminen ajon aikaisesta vireyden ylläpitämisestä, sekä c) työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä jo rekrytointivaiheessa, jolla voidaan varmistua että työntekijät tuntevat tehtävien vaatimukset ja osaavat huomioida niiden kuormittavat piirteet.

        Käyttämämme mittarit, erikoissairaanhoitokäynnit, sairauspoissaolot, ja työkyvyttömyyseläkkeet kuvaavat ensisijaisesti tilannetta, jossa työntekijällä on jo työtä haittaavia oireita tai sairaus. Näin ollen tuloksemme kertovat myös, ettei näissä turvallisuuskriittisissä tehtävissä työskentelevien mielenterveys tai muu terveys ole kovinkaan huono muihin työllisiin verrattuna. Mikäli näillä aloilla tartutaan ennaltaehkäiseviin toimiin, on niiden vaikutusta seurattava kuitenkin muilla mittareilla, kuten esimerkiksi työpaikkojen omalla sairauspoissaolojen seurannalla, joiden avulla voidaan arvioida lyhyitä, omalla ilmoituksella oltavia poissaoloja ja puuttua niihin. Lisäksi työpaikoilla on syytä panostaa työkykyjohtamiseen, mikä käytännössä tarkoittaa esihenkilöiden ja työntekijöiden säännöllisiä keskusteluja, joilla voidaan luoda luottamuksellinen suhde ja siten varmistaa, että työntekijällä on matala kynnys tuoda esille omaan työkykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä jo ennen kuin ne edellyttävät yhteydenottoa terveydenhuoltoon.

        (Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

        Lue lisää

        Yhteystiedot

        Annina Ropponen

        +358 30 474 2012

        Pekka Varje

        +358 30 474 2732

        Creative Commons License

        Creative Commons License

        Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.