Uusien osaamisvaatimusten ennakointi ja osaamisen järjestelmällinen kehittäminen ovat keskeinen keino edistää vihreää siirtymää ja sopeutumista ilmastonmuutokseen työelämässä. Kysyimme palkansaajien kokemuksia siitä, missä määrin työpaikoilla on kerätty tietoa työntekijöiden ympäristö- ja ilmasto-osaamisesta sekä järjestetty koulutusta ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä työssä.
Ilmastonmuutos ja työ - Kyselytiedonkeruu palkansaajille
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvillä sopeutumis- ja hillitsemistoimilla on suuria vaikutuksia ammatteihin, työn sisältöön ja työssä tarvittavaan osaamiseen. Kaikissa työtehtävissä tarvitaan uutta kestävyysosaamista eli ilmastonmuutosta hillitseviä ja ekologisesti kestävämpiä toiminta- ja tuotantotapoja. Konkreettisia toimia osaamisen varmistamiseksi tarvitaan niin koulutusjärjestelmän taholta kuin työpaikkojen henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Ilmastonmuutos ja työ -kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa koko palkansaajaväestön näkemyksiä kestävyysmurrokseen liittyvän osaamisen kehittämisestä työpaikalla. Kyselyn avulla tutkittiin, missä määrin työpaikoilla on kerätty tietoa työntekijöiden ympäristö- ja ilmasto-osaamisesta sekä järjestetty koulutusta ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä työssä.
Käytännön toimet työntekijöiden ympäristö- ja ilmasto-osaamisen parantamiseksi ja kehittämiseksi ovat vielä alkutekijöissään. Vain joka kymmenes vastaajista ilmoitti, että työpaikalla oli selvitetty työntekijöiden osaamista ympäristö- ja ilmastoasioissa.
Ilmasto- tai ympäristöosaamista oli kartoitettu toimialoista useimmiten koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa ja julkisessa hallinnossa sekä luokassa 'muu', joka sisältää laajan joukon erilaisia ammatteja mukaan lukien alkutuotannon ja kulttuuri- ja viihdealat. Koulutus- ja tutkimustehtävät ovat tärkeitä kestävyystiedon tuottajia ja suuntaviivojen rakentajia, ja julkishallinnossa laaditaan ohjeistusta ja reunaehtoja yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnalle, joten kestävyysosaamisen riittävyys ja ajankohtaisuus on näissä asiantuntijatehtävissä olennaista.
Tulevaisuudessa kestävyysosaamisia tarvitaan kuitenkin lähes jokaisessa ammatissa. Työntekijöillä jo olemassa olevan kestävyysosaamisen tunnistaminen auttaa hahmottamaan, mistä aiheista organisaatiossa tarvitaan lisää tietoa, sekä miten työntekijöiden osaamista voisi hyödyntää kestävän toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi ekologisen kestävyyden kysymyksistä kiinnostunut henkilö voisi työyhteisössään opastaa muita ja soveltaa työtehtävässään osaamistaan, jos työnantaja luo siihen mahdollisuuksia, kuten aikaa ja muita resursseja yhteiseen ideointiin ja muutosten toteuttamiseen.
Suuret yritykset olivat kartoittaneet osaamista jonkin verran keskisuuria ja pieniä yrityksiä useammin. Suurilla yrityksillä resurssit systemaattiseen osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen ovat isommat.
Vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti työpaikan järjestäneen koulutusta ilmastonmuutoksesta tai sen hillitsemisestä. Kyselyssä ei selvitetty koulutuksen sisältöä tarkemmin. Aiheeseen liittyvä koulutus vaihtelee aloittain ja siihen voi vaikuttaa myös vastaajan osaamistaso. Esimerkiksi ravintola-alalla koulutus voi liittyä kasvis- ja lähiruokaan, energiasektorilla uusiutuvien energiateknologioiden käyttöönottoon tai opetusalalla ympäristökasvatukseen. Koulutussisältöjen monimuotoisuudesta huolimatta kysely antaa käsitystä koulutuksen yleisyydestä työelämässä.
Eniten koulutusta oli järjestetty koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa sekä ryhmässä 'muu' (sis. alkutuotanto ja kulttuuri ja viihde). Alkutuotannossa - maa- ja metsätaloudessa - tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä on tarvittu ja sovellettu ensimmäisten joukossa toimintaedellytysten varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa koulutus on osa niiden ydintoimintaa, joten ilmastonmuutokseen kytkeytyvä koulutus on luonteva osa toimintaa.
Merkille pantavaa on, että sote- ja hyvinvointialoilla työskentelevistä vain vajaa seitsemän prosenttia ja kuljetus- ja liikennealalta kahdeksan prosenttia ilmoitti työpaikkansa järjestäneen koulutusta ilmastonmuutokseen ja sen hillintään liittyen. Sote-alan vastaajat kommentoivat kyselyn avovastauksissa, että korkeiden hygieniavaatimusten vuoksi alalla on paljon kertakäyttövarusteita (työvälineitä, suojavarusteita), ja he kokivat sen ahdistavana kestävän kehityksen kannalta. Kuljetus- ja liikenneala nähdään keskeisenä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, joten koulutuksen vähäisyys on hälyttävää.
Suuret yritykset ovat järjestäneet koulutusta pieniä enemmän. Suurilla yrityksillä paine vastuullisuuteen ja kestävään toimintaan tulee voimakkaana niin asiakkailta kuin yhteiskunnaltakin, ja koulutuksen resurssit ovat suuremmat. Olettavaa on, että jatkossa myös pienet- ja keskisuuret yritykset joutuvat osoittamaan toimintansa olevan kestävää, joten osaamista tarvitaan sielläkin lisää.
Kuten osaamistutkimuksissa yleensäkin on havaittu, korkeammin koulutetut totesivat koulutusta järjestetyn enemmän kuin alemmin koulutetut (keskiaste tai alempi koulutus).
Ilmastoystävälliset toimintatavat ovat osa perehdyttämistä jo nyt. Ilmastoystävällisten toimintatapojen läpikäynti perehdytyksessä oli yleisintä teollisuudessa ja rakentamisessa, Palvelualoilla ja ryhmässä 'muu', sekä kuljetus- ja liikennesektorilla. On hyvä havaita, että vähitellen ilmastomyönteiset tavat tehdä työtä ovat tulossa osaksi perehdytystä sellaisilla toimialoilla, joilla niillä voi olla merkittävä vaikutus esimerkiksi kierrätyksen, materiaalien käytön tai energian ja polttoainekulutuksen kannalta.
Sen sijaan koulutus- ja tutkimusaloilla tai julkishallinnossa ilmastoystävälliset toimintatavat eivät olleet perehdyttämisessä esillä, mikä voi selittyä asiantuntijatyön luonteella. Kestävyysosaamista tarvitaan niissä pikemminkin sisällöllisessä työssä, jota saadaan koulutuksen kautta, kuin päivittäisissä toimintakäytännöissä.
Monilla toimialoilla tarvittavia yleisiä kestävyystaitoja ovat esimerkiksi energiansäästö, kierrätys ja materiaalien tehokas käyttö. Jopa kolme neljästä vastaajasta kertoi saaneensa ohjeistusta kierrätykseen, lajitteluun ja uusiokäyttöön liittyen. Materiaalitehokkuuteen ohjeita oli saanut lähes kaksi viidesosaa, ja energian säästöön liittyvästä ohjeistuksesta kertoi kolmannes.
Vastaukset saadusta ohjeistuksesta vaihtelivat huomattavasti toimialan mukaan. Kaikilla toimialoilla eniten ohjeita oli saatu kierrättämiseen, lajitteluun ja uusikäyttöön. Esimerkiksi energian säästämiseen oli saatu ohjeita erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja liikenteessä, materiaali- ja raaka-ainetehokkuuteen puolestaan teollisuudessa ja rakentamisessa sekä palvelualoilla (kaupan ala ja majoitus- ja ravitsemuspalvelut). Nämä vastaavat aloille keskeisiä prosessien tehostamistoimia, ja ilmastotoimien sijaan ohjeiden ja koulutusten painopiste on todennäköisesti ollut säästötoimissa. Tätä tulkintaa puoltaa se, että vastaajien mielestä ilmastonmuutokseen hillintään ei ollut saatu koulutusta, vaikka kyseiset toimet ovat keskeisiä myös kestävän toiminnan näkökulmasta. Lisää tutkimusta tarvitaan etenkin työpaikkojen järjestämästä ammatillisesta koulutuksesta ja sen merkityksestä eri aloilla.
Uusien osaamisvaatimusten ennakointi ja osaamisen järjestelmällinen kehittäminen ovat keskeinen keino edistää vihreää siirtymää ja sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä yhteiskunta- että työpaikkatasolla. Suomessa on tehty esimerkiksi toimialakohtaisia suunnitelmia vähähiilisyyden saavuttamiseksi (vähähiilisyystiekartat, TEM 2020), ja niissä osaamisen kehittäminen nähdään yhtenä keskeisenä edellytyksenä vähähiilisyyden saavuttamiseksi.
Työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutus toimii myös puskurina käynnissä oleva vihreän murroksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan ja vähentää työttömyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden riskejä. Tarvitaan lisää poliittisten päättäjien, koulutusjärjestelmän kehittäjien, työmarkkinajärjestöjen ja työpaikkojen yhteistyötä ja konkreettisia toimia riittävän kestävyysosaamisen varmistamiseksi.
Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös aineistosivu: Ilmastonmuutos ja työ - Kyselytiedonkeruu palkansaajille.
Creative Commons License
Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.