Suomessa sattui vuonna 2016 lähes 132 000 työtapaturmaa. Tässä luvussa ovat mukana sekä palkansaajat ja yrittäjät (myös maatalousyrittäjät). Suurin osa näistä tapaturmista sattui työpaikoilla tai työliikenteessä (yli 109 000). Kuolemaan johtavien työpaikkatapaturmien määrä oli samana vuonna 24. Työtapaturmien vuosittaiset kustannukset ovat joidenkin arvioiden mukaan noin 2.5 miljardin euron luokkaa. Inhimillisen kärsimyksen arvoa on kuitenkin vaikea mitata rahassa. Näiden lukujen valossa nolla tapaturmaa näyttää vielä kaukaiselta visiolta. Miten työtapaturmia voitaisiin ehkäistä tehokkaimmin 2020-luvulla? Mitä meidän pitäisi tietää niiden syntymekanismista?
Ennen teollistumista tapaturmat, myös työtapaturmat, tulkittiin Jumalan tahdoksi, jolloin rukous oli paras keino torjua niitä. Ihminen oli tämän ajattelutavan mukaan voimaton luonnon voimia vastaan. Viimeisen sadan vuoden aikana on kuitenkin esitetty joukko muita tapaturmateorioita.
Kasaantuvatko työtapaturmat pienelle joukolle ihmisiä, joilla on sisäsyntyinen taipumus joutua tapaturmiin, eli onko se persoonallisuuden piirre? Tähän kysymykseen vastaamiseen meillä on tänään jo parempaa tietoa kehittyneempien tapaturmateorioiden muodossa. Seuraava tärkeä askel edellä esitetystä tapaturmataipumusteoriasta oli tunnustaa, että ihmisen itsensä lisäksi myös työympäristö vaikuttaa tapaturmien syntymiseen. Sen mukaan sekä inhimilliset että tekniset tapaturmatekijät muodostavat ketjun, jossa yhden osan pettäminen aiheuttaa koko ketjun kaatumisen dominosarjan tapaan. Tapaturmien torjunnan kannalta on oleellista estää yhdenkin keskeisen tekijän kaatuminen. Tästä kehittyi myös niin sanottu jäävuorimalli, jossa sekä läheltä piti -tilanteet että kaikkein vakavimmat tapaturmat - kuolemantapaukset - johtuvat jokseenkin samoista syistä.
On myös esitetty näkemys, että tapaturmien syyt ovat useimmiten löydettävissä yritysjohdon tekemistä virheistä. Turvallisuutta olisi johdettava niin kuin mitä tahansa muutakin asiaa yrityksessä. Työnjohtaja on tämän johtamisen avainhenkilö. Tästä näkemyksestä avautui nykyisin turvallisuusjohtamisen nimellä tunnettu tarkastelusuunta.
Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon kimmoisuusteoriasta (resilience). Tämä teoria on saanut alkunsa ympäristötieteestä ja se korostaa organisaation kykyä ennakoida ja kiertää siihen kohdistuvat uhat. Teorian mukaan työtapaturmat ovat seurausta ihmisen suorituksen vaihtelusta. Teknologia tulee rakentaa sellaiseksi, että se sallii inhimillisten virheiden tekemisen ilman tapaturmariskiä. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös joustavasta teknologiasta, mitä se sitten milloinkin tarkoittaa.
Yhdestä asiasta tutkijat ovat nykyisin yksimielisiä. Ihminen tekee virheitä, juuri siksi olemme ihmisiä emmekä koneita. Miten virheiden tekemisen minimointi voidaan toteuttaa rakennustyömaalla, jossa sadat, eri kansallisuuksia edustavat työntekijät soveltavat omia käsityksiään turvallisesta toiminnasta yhteisellä työpaikalla? Inhimillisten tekijöiden huomioon ottaminen johtamisessa, suunnittelussa, esimiestyössä ja työn suorittamisessa voi olla avain kohti nollaa. Miten sen saisi toteutettua työmailla kiireen keskellä?
Työpaikkatapaturmat
2020
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
No elements found. Consider changing the search query.
List is empty.
Suomessa sattui 86595 työpaikkatapaturmaa vuonna 2020.
Ammatti
Vahingoittunut ruumiinosa
Poikkeama
Viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma
Luokittelemattomat poikkeamat
Henkilön putoaminen, hyppääminen,...
Terävään esineeseen astuminen,...
Henkilön äkillinen fyysinen...
Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen,...
Laitteen (odottamaton käynnistyminen,...
Poikkeamasta ei tietoja...
Aineen valuminen, purkautuminen,...
Muut
Aiheuttaja
Tekijä, jonka kanssa vahingoittunut ruumiinosa joutui tekemisiin
Luokittelemattomat aiheuttajat
Aineet, tarvikkeet, varusteet
Kulkuväylät, alustat, maa, ovet,...
Ihmiset, eläimet, kasvit
Käsityökalut ja käsityökäyttöiset...
Välittömästä aiheuttajasta ei tietoja...
Kiinteät portaat, katot, aukot,...
Liikkuvat tavaransiirtolaitteet
Muut
Vahingoittumistapa
Kuinka ruumiinosa ja aiheuttaja koskettivat
Luokittelemattomat vahingoittumistavat
Iskeytyminen kiinteää pintaa tai...
Leikkaavan, terävän, karhean esineen...
Henkilön äkillinen fyysinen tai...
Liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen...
Puristuminen, ruhjoutuminen
Eläimen tai ihmisen purema, potku jne
Vaaralliset aineet - hengittämällä...
Muut
Tapaturmataajuus
10 altteinta toimialaa
Kuva 1. Tapaturmavakuutuskeskus, palkansaajien työtapaturmatilasto, aineiston tilanne 22.3.2018. Tietokanta on muodostettu 27.4.2018 TVK/Janne Sysi-Aho
Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme personoida sisältöä ja mainoksia, tarjota sosiaalisen median ominaisuuksia ja analysoida tietoliikennettä. Jaamme myös tietoja tavasta, jolla käytät sivustoamme sosiaalisen median, mainonta- ja analytiikkakumppaneidemme kanssa.
Evästeiden käyttö Työelämätieto -sivulla
Verkkosivustollamme käytetään palvelun parantamiseksi evästeitä (eng. cookies). Eväste on pieni tekstitiedosto, joka lähetetään käyttäjän päätelaitteelle. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Osa evästeistä on verkkosivustomme toiminnan kannalta välttämättömiä. Muilta osin voit hallinnoida alta omia evästeasetuksiasi
Lisätietoja
Hallinnoi suostumusmäärityksiä
Välttämättömät evästeet
Aina aktiivinen
Välttämättömät evästeet ovat tärkeitä verkkosivustomme perustoiminnoille: ominaisuuksille ja teknisille toiminnoille, joita ilman verkkosivustomme ei toimi. Näitä evästeitä ei voi poistaa käytöstä.
Tilastolliset evästeet
Tilastollisten evästeiden avulla seuraamme verkkosivustomme kävijöiden toimintaa ja teemme analyyseja, joiden avulla voimme optimoida verkkosivustoamme. Tämä tarkoittaa, että voimme kehittää sivustoamme toimivammaksi ja palvelemaan kävijöitä paremmin. Jos et hyväksy näitä evästeitä, emme tiedä, milloin olet käynyt sivustollamme. Voit kuitenkin käyttää sivustoamme normaalisti.
Toiminnalliset evästeet
Toiminnallisten evästeiden avulla verkkosivustomme muistaa aiemmin tehdyt valinnat, kuten käyttäjänimen, kielen tai alueen. Näiden evästeiden avulla voimme tallentaa tietoja, jotka muuttavat verkkosivustomme toimivuutta.
Markkinointievästeet
Markkinointievästeiden avulla voimme kohdentaa sinulle mainoksia eri verkkosivustoilla tai sisältöä sosiaalisessa mediassa. Näitä evästeitä asettavat kolmannen osapuolen mainonta- ja kohdistustyökalut. Evästeiden kautta nämä toimijat voivat muodostaa profiilin kiinnostuksesi kohteista. Jos et hyväksy näitä evästeitä, et näe kohdennettua markkinointia etkä mahdollisesti voi käyttää sosiaalisen median jakotyökaluja.