Liian lyhyet vuorovälit aiheuttavat turhaa univajetta ja kuormitusta vuorotyötä tekeville. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus riittävään palautumiseen sekä työpäivien aikana että niiden välillä. Näitä asioita edellytetään myös työturvallisuuslaissa, jossa palautuminen nostetaan yhdeksi keskeisimmistä asioista työaikojen kuormittavuutta arvioitaessa.

Suomen työaikalain mukaan työvuorojen väli tulisi olla vähintään yksitoista tuntia riittävän palautumisen, unen ja levon turvaamiseksi. Yleistyvässä jaksotyössä sallitaan kuitenkin yksitoista tuntia lyhyempiäkin työvuorovälejä, mikäli työjärjestelyt sitä vaativat. Käytännössä lyhyiden vuoroväleistä käytöstä on tullut monissa organisaatoissa työntekijää turhaan kuormittava käytäntö.

Tuoreessa Pohjoismaisessa tutkimuksessamme tarkasteltiin hoitoalalla työskenteleviä. Suomessa lähes puolella (47 %) oli alle yhdentoista tunnin vuorovälejä koko vuoden aikana paljon (vähintään 13 kpl vuodessa). Tanskassa vastaavissa ammateissa työskentelevistä vain kuudenneksella (16 %) oli lyhyitä vuorovälejä paljon.

Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta näemme, että alle 11 tunnin työvuorovälejä on keskimäärin 16 % kaikista työvuoroväleistä. Luku on pysynyt samalla tasolla viimeiset 10 vuotta. Lyhyitä vuorovälejä on kuitenkin naisilla enemmän kuin miehillä – ja kaikkein eniten alle 25-vuotiailla naisilla.

Helsingin SOTE vähensi lyhyitä vuorovälejä

Eri kaupunkien ja sairaaloiden välillä on suuria eroja siinä, miten vuorosuunnittelijoita on ohjeistettu työvuoroja suunniteltaessa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialat kokeilivat lyhyiden vuorovälien vähentämistä jo 2000-luvun puolivälissä ja tekivät hyvään työvuorosuunnitteluun liittyvän hallinnollisen päätöksen vuonna 2011. Siinä lyhyiden vuorovälien lyhentäminen oli yksi keskeisistä suosituksista. Ohjelman ansiosta lyhyet vuorovälit lähtivät nopeaan laskuun (kts. Kuva) verrattuna Kunta-10 muihin organisaatioihin. Alustavien tulostemme mukaan hyvä vuorosuunnittelu on vähentänyt Helsingissä myös psyykkistä kuormittuneisuutta.

Teksti jatkuu kuvion jälkeen...

200820092010201120122013201420152016%02468101214161820Kunta10Helsinki< 11 tunnin vuorovälien osuus kaikistavuoroväleistä, %

Kuva 1. Lyhyiden työvuorovälien muutos Helsingin SOTE-toimialoilla verrattuna Kunta-10 muihin organisaatioihin.

Miten lyhyet työvuorovälit vaikuttavat terveyteen ja työhyvinvointiin?

Työterveyslaitos on tutkinut Titania-vuorosuunnittelu ohjelmistoista saatujen työaikatietojen perusteella lyhyiden vuorovälien yhteyttä terveyteen Suomen sosiaali- ja terveydenhoidossa. Kaikista eri tutkituista työaikojen piirteistä juuri lyhyillä työvuoväleillä oli voimakkaimmat yhteydet terveyteen ja työturvallisuuteen. Mikäli lyhyitä, alle 11 tunnin työvuorovälejä oli paljon, ne lisäsivät sekä työtapaturmia että lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja. Vastaavia tuloksia on viime vuosina saatu myös useista muista kansainvälisistä tutkimuksista. Alle 11 tunnin työvuorovälit ovat omien tutkimustemme mukaan edelleen yhteydessä myös nukahtamisvaikeuksiin, ja väsymiseen sekä työssä että vapaapäivinä. Lyhyet työvuorovälit heikensivät myös työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemista.

Miten paljon lyhyitä työvuorovälejä voi suunnitella turvallisesti?

Työterveyslaitos on julkaissut ns. liikennevalosuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi jaksotyössä. Tutkimukseen perustuvien suositustemme mukaan 5 - 8 lyhyttä vuoroväliä yhtä 3 viikon vuorojaksoa kohti johtaa ylikuormitukseen ja 9 tai sitä enemmän jo ns. voimakkaaseen ylikuormitukseen. Tätä ei tulisi vuorolistassa hyväksyä missään tilanteissa. Muutamalla lyhyellä vuorovälillä kolmen viikon jaksossa ei kuitenkaan ole olennaisia haitallisia vaikutuksia. Jokunen lyhyt vuoroväli vuorolistassa voi vielä olla, mutta ylikuormitukseen johtavia raja-arvoja ei tulisi ylittää.