Työturvallisuuden hallinnassa eroja ja yhtäläisyyksiä digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työpaikan ulkopuolisessa työssä
Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon digivälitteisestä etä- ja hybridityöstä ja niiden lisääntymistä. Työtä on kuitenkin tehty työpaikan ulkopuolella jo pitkään ennen digitalisaatiota. Perinteisesti esimerkiksi huolto-, kunnossapito- ja korjaustyö sekä kotihoito ovat tapahtuneet työpaikan ulkopuolella, kuten asiakasyritysten tuotantolaitoksissa, asiakkaiden kotona tai maastossa. Voidaankin puhua digivälitteisestä ja ei-digivälitteisestä työpaikan ulkopuolisesta työstä. Työpaikan ulkopuolisessa työssä työn vaarojen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Erityisesti digivälitteisessä etä- ja hybridityössä työn vaarat jäävät helposti tunnistamatta eikä toimivia käytäntöjä ole välttämättä vielä muodostunut.
Kun työsuojeluhenkilöstöltä tiedusteltiin, millaisia työsuojelukysymyksiä on viime aikoina tullut ratkaistavaksi, vastaukset poikkesivat toisistaan digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työssä. Digivälitteisessä työssä ergonomia nousi keskeiseksi työsuojeluhaasteeksi. Työaika ja tauot sekä vakuutusasiat pohdituttivat myös. Ei-digivälitteisessä työssä eniten työsuojelukysymyksiä herättivät liikenne ja liikkuminen, asiakkaan luona tehtävän työtilan turvallisuus sekä yksintyöskentely.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Tiivis yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedonkulku työntekijöiden tukena
Esihenkilön ja tiimiläisten välinen yhteydenpito, hyvä perehdytys ja tiedottaminen sekä ajantasaiset ohjeet ja niiden läpikäyminen nousivat useimmin avovastauksissa esiin parhaina työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia tukevina käytäntöinä työpaikan ulkopuolisessa työssä. Lisäksi avovastauksissa mainittiin kasvokkaiset tapaamiset ja työmaakäynnit, työvälineistä huolehtiminen, omaehtoinen itsestä huolehtiminen, yhteydenottoihin reagointi, riskien arviointi, laadukas esihenkilötyö ja erilaisten järjestelmien tuottama tieto.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Turvallisuuskäytäntöjen toimivuudessa ei välttämättä eroa, vaikka digivälitteisen ja ei-digivälitteisen työpaikan ulkopuolisen työn työympäristöt ja työn luonne erilaisia
Kodin tai muiden etätyöpisteiden vaaroja oli vaikea tunnistaa, eikä toimivia käytäntöjä ollut vielä muodostunut. Ei-digivälitteisessä työssä riskit ovat selkeämpiä tunnistaa, joskin työympäristöt ovat moninaisia ja vaihtuvia.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Erilaisia keinoja seurata työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia
Keskeisiksi keinoiksi seurata työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia työpaikan ulkopuolisessa työssä nousivat keskustelut ja kuulumisten vaihto, osallistuminen yksikköpalavereihin ja yhteydenpito esihenkilöiden kanssa. Lisäksi turvallisuushavainnot ja -kävelyt, poikkeamailmoitukset ja erilaiset kyselyt ja tilastot mainittiin usein seurannan keinoina. Kuitenkin myös varsin moni vastaaja ilmoitti, että työpaikan ulkopuolista työtä tekevien turvallisuutta ja hyvinvointia ei seurata millään tavoin.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Työsuojelupäälliköillä ja työsuojeluvaltuutetuilla erilaisia keinoja pitää yhteyttä työpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa
Ei-digivälitteisessä työssä työsuojeluhenkilöt pitivät yhteyttä työnpaikan ulkopuolista työtä tekevien kanssa erityisesti puhelimitse tai kasvokkaisin keskusteluin toimisto/-lähipäivinä. Digivälitteisessä etä-/hybridityössä tuotiin esiin laajemmin erilaisia digitaalisia välineitä, kuten Teams-, Zoom- ja Yammer-sovellukset ja sähköposti.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Lue lisää
Creative Commons License
Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Lainauksia vastauksista: