Työntekijöiden työterveyshuolto rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuin (Kuva 1, Heikkinen ja Räsänen 2013). Vuonna 2017 työterveyshuollon kustannukset olivat noin 815 miljoonaa euroa, 4,3 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista (20,6 miljardia). Keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti olivat 439 euroa ja Kela-korvaukset 189 euroa. Kansalaista kohden työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 145 euroa kun terveydenhuollon kokonaiskulut olivat 3774 euroa per asukas. (Kela 2017, THL 2019, Soten rahapuu)

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Kustannusten jakautuminen

56.430.612.50.30.3TyönantajatTyönantajat - SVLPalkansaajat - SVLValtioYrittäjät - SVL051015202530354045505560osuus kustannuksista, prosenttia

Kuva 1. Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen eri maksajatahojen kesken (KELA 2017)
(SVL = työtulovakuutuksen kautta tuleva rahoitus)

Vuonna 2017 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 1 855 000 työntekijää, mikä on 86 % palkansaajista ja kolmannes koko väestöstä (Kuva 2 alla). Työterveyshuollon kattavuudessa ja kustannuksissa on vaihtelua maan eri osissa. Työterveyslaitoksen tekemän työterveyshuollon tilaa ja toiminnan laatua koskeneen selvityksen (Takala ym. 2019) mukaan työterveyshuollon palveluja oli parhaiten tarjolla työlliselle työvoimalle Etelä-Suomen alueella (83 %) ja heikoiten Pohjois-Suomen alueella (55 %). Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan yrittäjistä työterveyshuollon oli järjestänyt työntekijöilleen 75 %, työnantajina toimivista maatalousyrittäjistä 63 %, maatalouden yksinyrittäjistä 42 % ja muista yksinyrittäjistä 26 % (Sutela 2018). Työterveyshuollon kustannuksista suurin osa syntyy Uudenmaan alueella (37 %) ja alueiden keskuskaupungeissa, jossa on paljon yrityksiä ja työntekijöitä (Kela 2017). Sairaanhoitopiireittäin työterveyshuollon osuus on 20–30 prosenttia perusterveydenhuollon avohoidon kustannuksista (Hujanen & Mikkola 2013).

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 2000 lähes kolminkertaiseksi ja palkansaajaa kohden laskettuna kaksinkertaiseksi (Kuva 2). Kokonaiskustannusten kasvua selittää mm. kustannustason nousu, työterveyshuollon piiriin kuuluvien määrän kasvu 1,60 miljoonasta 1,94 miljoonaan ja työssäkäyvän väestön ikääntyminen, alakohtaiset työn kuormitustekijät ja työhön liittyvä sairastavuus sekä työterveyshuollolle lainsäädännössä määritellyt työkyvyn ja työhön paluun tuen tehtävät.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Ehkäisevä työterveyshuolto ja sairaanhoito

200720092011201320152017euroa100200300400500
  • Sairaanhoito, palkansaajakohtainen kustannus
  • Ehkäisevä TTH, palkansaajakohtainen kustannus

Kustannukset ja korvaukset

19701980199020002010euroa50150250350450550
  • Palkansaajakohtainen kustannus (2019 rahana)
  • Palkansaajakohtainen korvaus (2019 rahana)

Kattavuus

19701980199020002010prosenttia50100
  • Työterveyshuollon piirissä, % palkansaajista

Kuva 2. Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus

Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan osuus on kasvanut suhteessa sairaanhoitokäynteihin, jotka ovat vähentyneet 10 % vuosina 2010-17 (Kela 2017). Näin on tapahtunut, vaikka työterveyshuolto on voimakkaasti yksityistynyt ja aiemman tutkimuksen mukaan sairaanhoito lisääntyi (Kankaanpää 2013). Työterveyshuollossa käyntejä on vuositasolla noin 6 miljoonaa, kun perusterveydenhuollossa niitä on noin 26 miljoonaa. Käyntejä työterveyshuollon eri ammattilaisille on työntekijää kohden noin kolme vuodessa, kun perusterveydenhuollossa vastaava luku on viisi käyntiä työntekijää kohden vuodessa (Heikkinen 2013). Naiset käyvät työterveyshuollossa miehiä enemmän ja heillä työterveyshuollon kustannukset ovat miehiä suuremmat. 60-vuotiaiden kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna 30-vuotiaisiin. (Hujanen & Mikkola 2016).

Hujanen on väitöskirjassaan (Hujanen 2019) verrannut yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksia terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, yksityislääkärillä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS). Tässä vertailussa sairauden vuoksi käynti lääkärissä mukaan lukien käynnin yhteydessä tehdyt laboratorio- ja radiologiset tutkimukset oli halvin työterveyshuollossa (102 euroa) ja kallein yksityisellä lääkärillä (134 euroa). Terveyskeskuslääkärillä käynti (120 euroa) ja YTHS:ssä käynti (117) jäivät kustannuksiltaan näiden väliin.

Työterveyshuollon asiakaskunnasta noin kymmenes käyttää 40 % palveluista ja näistä syntyy suurin osa kustannuksista (Reho ym. 2019). Tästä syystä kannattaa keskittyä niihin, joilla on merkittävästi enemmän palveluiden käyttöä ja sitä kautta kustannuksia. Samalla on tarpeen kohdentaa ennaltaehkäisevät palvelut niin, että työkykyriskissä olevat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja heille järjestetään kustannusvaikuttavia palveluja.