Tarkastuksella tarkastaja voi antaa erilaisia velvoitteita työnantajalle, mikäli työpaikan tilanne ei vastaa lain minimitasoa. Velvoitteen ankaruus määräytyy rikkomuksen tai puutteen mukaan, lainsäädäntö määrittele eri tilanteissa annettavat velvoitteet. Parhaassa tilanteessa työnantaja korjaa heti tilanteen ja työsuojelutarkastajan ei tarvitse antaa velvoitetta.

Kun työpaikan tilanne sisältää välittömän hengen tai terveyden menettämisen vaaran, työsuojelutarkastaja voi antaa väliaikaisen käyttökiellon tai kieltää väliaikaisesti vaarallisen työmenetelmän. Nämä velvoitteet tulevat voimaan heti ja ne vahvistaa työsuojeluviranomainen jälkikäteen. Työsuojeluviranomainen voi myös päättää, että se ei vahvista käyttökieltoa, jolloin väliaikainen käyttökielto raukeaa.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työsuojelutarkastaja antaa kehotuksen, mikäli työnteko aiheuttaa henkeen tai terveyteen liittyvän vaaran. Työsuojelun valvontalaissa on listattu, mitkä asiat ovat lainsäätäjän mielestä tällaisia vähäistä suurempia vaaroja. Kehotukselle annetaan aina määräaika, mihin mennessä olosuhteet on korjattava. Kehotus myös jälkivalvotaan noin kuukausi määräajan päättymisen jälkeen, joko siten että työnantaja toimittaa asiaa koskevat asiakirjat tarkastajalle tai tarkastaja käy työpaikalla itse toteamassa, miten olosuhteet on korjattu.

Mikäli puute on vähäinen, mutta alittaa lain minimitason, annetaan siitä toimintaohje työnantajalle. Toimintaohjeelle ei ole pakko antaa määräaikaa. Tyypillisesti toimintaohje valvontaan seuraavalla työsuojelutarkastuksella, joka tehdään työpaikalle muutaman vuoden välein.

Vain pieni osa havaituista puutteista menee viranomaisen päätösvalmisteluun, pääosin asiat saadaan kuntoon tarkastuksella.

Työsuojeluvalvonnan säädöspohja

Työsuojeluviranomainen valvoo n. 120 lakia ja asetusta, joita on työpaikalla noudatettava. Lainsäädäntö pohjautuu suurelta osin EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Sääntelyssä on kaikkia työpaikkojen koskevia säädöksiä ja erityissäädöksiä tiettyihin tilanteisiin, kuten rakennusala ja kemikaalien käytöstä työssä.

Näistä säädösten vaatimuksista työpaikoille on viranomaisella lähes 400 tarkastettavaa asiaa, esimerkiksi ”työterveyshuollon järjestäminen” ja ”työn vaarojen selvittäminen ja arviointi”.

Mitä työsuojeluviranomainen valvoo?

Kun työpaikalle tehdään työsuojelutarkastus, tarkastaja ottaa yleensä etukäteen yhteyttä työnantajaan tapaamisajankohdan sopimiseksi. Työsuojeluviranomaisten tavoitteena on varmistaa, että työ Suomessa on tervettä, turvallista ja reilua. Tämän vuoksi työsuojelutarkastajat tarkastavat työpaikkoja monipuolisilla valvonnan keinoilla ja tarjoavat neuvontaa sekä työnantajille että työntekijöille. Työsuojeluviranomaisten tehtävää hoitavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet.

Yleensä työsuojeluviranomainen tarkastaa työpaikkoja ja aloja, joilla työsuojeluriskit ovat suurimmat. Huomio kohdistuu muun muassa turvallisuusriskeihin, kuormittumisen hallintaan ja työsuhteen vähimmäisehtoihin.

Tarkastuksella käsitellään myös asioita, joita työpaikalla työskentelevät haluavat nostaa esille. Tarkastaja ei voi ratkaista asioita työpaikan puolesta, mutta hän osaa kertoa hyvistä käytännöistä ja neuvoa, mistä haasteisiin voi etsiä apua ja työkaluja.

Työsuojelutarkastus voi painottua esimerkiksi työoloihin, työn kuormittavuuteen tai työelämän pelisääntöihin. Tarkastuksella käsiteltävät asiat kerrotaan tarkastusilmoituksessa.

Työsuojeluviranomaiset tekevät yli 20 000 tarkastusta vuosittain.

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös datasivu: Työsuojeluvalvonnan valvontatiedot.