Ammattitauteja todetaan yli 1500 tapausta vuodessa

Vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on laskenut noin neljänneksen vuosien 2011–2015 aikana. Yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen melualtistumisen seurauksena. Toiseksi yleisin vahvistettu ammattitauti on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. Meluvamma ja asbestiplakkitauti kattavat edelleenkin noin puolet vahvistuneiden ammattitautien lukumäärästä vuosittain.

Ammatti-ihotaudeista ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma kuuluvat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Allergista kosketusihottumaa puolestaan aiheuttavat mm. epoksikemikaalit, kumikemikaalit, metallit ja säilöntäaineet. Suurin osa ammattiastmoista on herkistävien tekijöiden aiheuttamia. Noin neljäsosa ammattiastmoista on kosteusvaurioaltisteiden ja homeiden aiheuttamia. Myös ärsytysastmoja vahvistetaan ammattitaudiksi. Ammattinuhaa aiheuttaa erityisesti mm. kasvi- ja eläinperäiset altisteet. Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on lateraalinen epikondyliitti (eli tenniskyynärpää), joka on toistotyön aiheuttama. Yleisimpien ammattitautien joukkoon nousevat myös asbestin aiheuttamat asbestoosi eli asbestipölykeuhko sekä mesoteliooma (eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä). Yli 95 % ammattitaudiksi vahvistetuista keuhkosyöpätapauksista johtuu työuranaikaisesta voimakkaasta altistumisesta asbestille.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Lähes 80 % vahvistetuista ammattitaudeista kirjataan miehille. Työikäisessä väestössä sukupuolten välinen ero hieman tasoittuu, sillä naisilla todetaan yli neljäsosa työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista. Naisten ja miesten yleisimpien ammattitautien kirjo poikkeavat toisistaan. Miehillä yleiset meluvamma ja asbestiplakkitauti eivät yllä kärkisijoille naisten ammattitautitilastossa, jossa yleisimpiä ammattitauteja ovat ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja ammattiastma. Työikäisillä vahvistettuja ammattitauteja kirjataan erityisesti ikäluokkiin 60–64 -vuotta ja 55–59 -vuotta. Yli 65-vuotiailla todetaan noin neljäsosa vahvistetuista ammattitautitapauksista eli merkittävä osa ammattitaudeista todetaan työuran päättymisen jälkeen.

Toimialoittain tarkasteltuna ammattitauteja todetaan lukumääräisesti eniten mm. teollisuudessa (erityisesti metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus, elintarvikkeiden valmistus, paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus sekä kulkuneuvojen valmistus (junat, lentokoneet, laivat)), rakentamisessa, maataloudessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksessa sekä terveyspalveluissa.

Ammateittain tarkasteltuna ammattitauteja todetaan lukumääräisesti eniten mm. rakennustyöntekijöillä, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla, maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla, prosessityöntekijöillä (erityisesti kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät) ja palvelutyöntekijöillä (erityisesti kampaajat, parturit ja kosmetologit sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät).

Ammattitauteja aiheuttavat altisteista erityisesti melu, asbesti, pesuaineet, hartsit ja muovit, leikkuunesteet, kumikemikaalit, toistotyö, jauhot, viljat ja rehut, eläinten epiteeli, karvat ja eritteet (erityisesti lehmä), märkä työ, likainen työ, homesienet, Puumala-virus (aiheuttaa myyräkuumeen), syyhypunkki, varastopunkki ja käsitärinä.

Panostaminen ammattitautien ehkäisyyn on edelleen tärkeää. Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, oikeanlaisten työtapojen ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.