Meluvamma on edelleen yleisin vahvistettu ammattitauti

Yleisin vahvistettu ammattitauti on edelleen meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen tai toistuvan melualtistumisen seurauksena. Toiseksi yleisin vahvistettu ammattitauti on asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. Asbestisairauksiin liittyy yleensä pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä. Meluvamma ja asbestiplakkitauti kattavat edelleenkin lähes puolet vahvistuneiden ammattitautien lukumäärästä vuosittain.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Ammatti-ihotaudeista allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma kuuluvat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. epoksikemikaalit ja -tuotteet, kumikemikaalit, säilöntäaineet ja akrylaatit. Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö.

Vahvistetuista ammattiastmoista suurin osa liittyy kasvi- tai eläinperäisten altisteisiin, esimerkiksi jauhoihin ja rehuihin sekä lehmään. Noin kolmasosa ammattiastmoista on kosteusvaurioaltisteiden ja homeiden aiheuttamia. Ammattitaudiksi vahvistetaan myös ärsytysastmoja. Kasvi- ja eläinperäiset altisteet ovat myös yleisimpiä ammattinuhan aiheuttajia.

Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on lateraalinen epikondyliitti eli tenniskyynärpää, joka on toistotyön aiheuttama. Rasitussairauksien trendi on ollut selvästi vähenevä tarkastelujakson aikana.

Yleisimpien ammattitautien joukkoon nousevat myös asbestin aiheuttamat asbestoosi eli asbestipölykeuhko ja mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä. Asbesti on merkitty altisteeksi myös lähes kaikkiin vahvistettuihin keuhkosyöpätapauksiin.

Naisten ja miesten ammattitautien kirjo poikkeavat toisistaan. Miesten ammattitautitilastojen yleisimmät ammattitaudit meluvamma ja asbestiplakkitauti eivät ole yleisimpien joukossa naisten ammattitautitilastossa, jossa kärkeen nousevat ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma.

Toimialoittain tarkasteltuna ammattitauteja todetaan erityisesti mm. teollisuudessa, rakentamisessa, maataloudessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä terveyspalveluissa. Ammateittain tarkasteltuna ammattitauteja todetaan lukumääräisesti eniten mm. rakennustyöntekijöillä, konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla, maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla, prosessityöntekijöillä sekä palvelutyöntekijöillä, esimerkiksi kampaajilla, partureilla ja kosmetologeilla.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Maakuntakohtaiset erot ammattitautien ilmaantuvuudessa liittyvät mm. eroihin toimialarakenteessa, mutta myös ammattitautien diagnostiikassa saattaa olla alueellisia eroja.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä tiedottamisen, työolojen kehittämisen, teknisten ratkaisujen, oikeiden työtapojen sekä suojautumisen avulla. Työpaikan riskienarviointi sekä yrityksen yhteistyö työterveyshuollon kanssa ovat keskeisessä asemassa ammattitautien ehkäisyssä.