Meluvamma on edelleen työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti

Työikäisten ammattitautien lukumäärässä on ollut havaittavissa jo pitkään laskeva trendi. Tämä selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestisairauksien lukumäärän vähenemisellä. Ammattitautien maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla, mutta myös ammattitautien tutkimisessa ja diagnosoinnissa saattaa olla alueellisia eroja.

Suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista todetaan miehillä, sillä naisille kirjataan vain noin kolmasosa tapauksista. Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja kirjataan erityisesti 50–64-vuotiaille.

Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti

• teollisuudessa,
• rakentamisessa sekä
• maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa.

Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti

• rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
• konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
• maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Mikäli ilmaantuvuutta tarkastellaan ammateittain työllisten lukumäärään suhteutettuna, myös elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. nousevat kärkipäähän.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma

Työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti on edelleen meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena. Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti

• konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
• rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
• prosessityöntekijöillä.

Upseerit nousevat kärkisijalle, mikäli tapausten määrä suhteutetaan työllisten lukumäärään ammattiluokassa.

Ammatti-ihotaudeista yleisimpiä ovat allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma

Ammatti-ihotaudeista allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma kuuluvat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.

Ammateittain tarkasteltuna allergista kosketusihottumaa vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti

• rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
• konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
• palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit).

Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Ammateittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia todetaan erityisesti

• palvelutyöntekijöillä,
• hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä
• konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Mikäli ilmaantuvuutta tarkastellaan suhteutettuna työllisten lukumäärään, avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät nousevat kärkisijalle.

Työikäisillä todetaan edelleen asbestiplakkitautia

Asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat sijoittuu edelleen työikäisten yleisimpien vahvistettujen ammattitautien joukkoon. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. Asbestiplakkitautia todetaan erityisesti rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat). Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla.

Ammattiastmoja ja -nuhia todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla

Suurin osa ammattiastmoista on herkistävien tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä ammattiastmaa aiheuttavia altisteita ovat kasvi- ja eläinperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut. Ammattitaudiksi vahvistetaan myös kosteusvaurioaltisteiden aiheuttamia astmoja sekä ärsytysastmoja. Ammattiastmoja todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla. Ammattinuhaa aiheuttaa erityisesti kasvi- ja eläinperäiset altisteet, kuten lehmä, jauhot ja rehut, ammattiastman tapaan. Myös ammattinuhaa esiintyy erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Tenniskyynärpää on yleisin rasitussairaus

Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on lateraalinen epikondyliitti (eli tenniskyynärpää), joka on toistotyön aiheuttama. Lateraalisia epikondyliittejä todetaan mm.

• rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
• maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla sekä
• elintarvike- puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä.

Syyhy ja myyräkuume ovat yleisimmät infektiotaudit

Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Tapauksia esiintyy erityisesti hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä terveydenhuollon asiantuntijoilla. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti. Myyräkuume voi tarttua metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä. Myyräkuumetta esiintyy maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Tärinätautia esiintyy erityisesti konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla

Tärinätauti syntyy pitkäkestoisen käsiin kohdistuvan tärinän (esim. kulmahiomakoneen, porakoneen, moottorisahan tai pulttipyssyn käyttö) vaikutuksesta. Tärinätauti ilmenee kohtauksittaisena valkosormisuutena, mutta tärinätautiin voi liittyä myös käsien puutumista ja kömpelyyttä.

Ammateittain tarkasteltuna tärinätautia esiintyy erityisesti

• konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
• rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Ammattitaudeista merkittävä osa ehkäistävissä

Vaikka ammattitautien lukumäärä on ollut pitkään laskusuuntainen, niin ammattitautien ehkäisyyn on edelleen keskeistä panostaa. Työelämässä altistutaan edelleen ammattitautia aiheuttaville altisteille. Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön, teknisten ratkaisujen, oikeanlaisten työtapojen, suojainten käytön ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.