Työikäisten ammattitautien lukumäärässä on ollut havaittavissa jo pitkään laskeva trendi. Tämä selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestisairauksien lukumäärän vähenemisellä. Ammattitautien maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla, mutta myös ammattitautien tutkimisessa ja diagnosoinnissa saattaa olla alueellisia eroja.

Suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista todetaan miehillä, sillä naisille kirjataan vain noin kolmasosa tapauksista. Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja kirjataan erityisesti 50–64-vuotiaille.

Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti

  • teollisuudessa,
  • rakentamisessa sekä
  • maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa.

Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Mikäli ilmaantuvuutta tarkastellaan ammateittain työllisten lukumäärään suhteutettuna, myös elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. nousevat kärkipäähän.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Vahvistetut ammattitaudit

Ammattitaudit top 10
0500100015002000MeluvammaMeluvamma: 1462 tapausta 0.646 tapausta per 1000 työntekijääAllerginen kosketusihottumaAllerginen kosketusihottuma: 615 tapausta 0.272 tapausta per 1000 työntekijääÄrsytyskosketusihottumaÄrsytyskosketusihottuma: 486 tapausta 0.215 tapausta per 1000 työntekijääAsbestiplakkitautiAsbestiplakkitauti: 397 tapausta 0.175 tapausta per 1000 työntekijääAmmattiastmaAmmattiastma: 276 tapausta 0.122 tapausta per 1000 työntekijääLateraalinen epikondyliitti (tenniskyynärpää)Lateraalinen epikondyliitti (tenniskyynärpää): 180 tapausta 0.080 tapausta per 1000 työntekijääSyyhySyyhy: 155 tapausta 0.069 tapausta per 1000 työntekijääMyyräkuumeMyyräkuume: 125 tapausta 0.055 tapausta per 1000 työntekijääAmmattinuhaAmmattinuha: 120 tapausta 0.053 tapausta per 1000 työntekijääTärinätautiTärinätauti: 116 tapausta 0.051 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Altisteet
0500100015002000MeluMelu: 1462 tapausta 0.646 tapausta per 1000 työntekijääKemialliset altisteetKemialliset altisteet: 1155 tapausta 0.511 tapausta per 1000 työntekijääAsbesti, muut silikaattimineraalitAsbesti, muut silikaattimineraalit: 420 tapausta 0.186 tapausta per 1000 työntekijääToistotyö, epäfysiologiset työasennotToistotyö, epäfysiologiset työasennot: 359 tapausta 0.159 tapausta per 1000 työntekijääKasvi- tai eläinperäiset altisteetKasvi- tai eläinperäiset altisteet: 340 tapausta 0.150 tapausta per 1000 työntekijääBiologiset altisteetBiologiset altisteet: 310 tapausta 0.137 tapausta per 1000 työntekijääKosteusvaurioaltisteet, homeetKosteusvaurioaltisteet, homeet: 145 tapausta 0.064 tapausta per 1000 työntekijääTärinäTärinä: 116 tapausta 0.051 tapausta per 1000 työntekijääMuut tai tuntemattomat tekijätMuut tai tuntemattomat tekijät: 91 tapausta 0.040 tapausta per 1000 työntekijääTapausten lukumäärä
Ammatit top 10
020040060080010001200Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 863 tapaustaKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 828 tapaustaMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 615 tapaustaProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 346 tapaustaPalvelutyöntekijätPalvelutyöntekijät: 295 tapaustaHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijätHoivapalvelun, terveydenhuollon työntekijät: 223 tapaustaElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 203 tapaustaTerveydenhuollon asiantuntijatTerveydenhuollon asiantuntijat: 161 tapaustaSähkö-, elektroniikka-alan työntekijätSähkö-, elektroniikka-alan työntekijät: 146 tapaustaSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijätSiivoojat, kotiapulaiset, muut puhdistustyöntekijät: 91 tapaustaTapausten lukumäärä
Ammatit top 10, suhteellinen
05246810Maanviljelijät, eläintenkasvattajat ymMaanviljelijät, eläintenkasvattajat ym: 11.827 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ymElintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistustyöntekijät ym: 10.684 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajatKonepaja-, valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat: 10.222 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääRakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat)Rakennustyöntekijät ym (pl sähköasentajat): 9.589 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääUpseeritUpseerit: 8.600 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääMetsä-, kalatalouden työntekijätMetsä-, kalatalouden työntekijät: 5.167 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääProsessityöntekijätProsessityöntekijät: 4.613 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijätKäsityötuotteiden valmistajat, hienomekaanikot, painoalan työntekijät: 4.571 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääSähkö-, elektroniikka-alan työntekijätSähkö-, elektroniikka-alan työntekijät: 4.171 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääPalvelutyöntekijätPalvelutyöntekijät: 2.682 tapausta per 1000 tämän ammattin työntekijääTapausten suhteellinen lukumäärä

Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma

Työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti on edelleen meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena. Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti

  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
  • prosessityöntekijöillä.

Upseerit nousevat kärkisijalle, mikäli tapausten määrä suhteutetaan työllisten lukumäärään ammattiluokassa.

Ammatti-ihotaudeista yleisimpiä ovat allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma

Ammatti-ihotaudeista allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma kuuluvat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.

Ammateittain tarkasteltuna allergista kosketusihottumaa vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
  • palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit).

Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Ammateittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia todetaan erityisesti

  • palvelutyöntekijöillä,
  • hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä
  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.

Mikäli ilmaantuvuutta tarkastellaan suhteutettuna työllisten lukumäärään, avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät nousevat kärkisijalle.

Työikäisillä todetaan edelleen asbestiplakkitautia

Asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat sijoittuu edelleen työikäisten yleisimpien vahvistettujen ammattitautien joukkoon. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. Asbestiplakkitautia todetaan erityisesti rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat). Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla.

Ammattiastmoja ja -nuhia todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla

Suurin osa ammattiastmoista on herkistävien tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä ammattiastmaa aiheuttavia altisteita ovat kasvi- ja eläinperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut. Ammattitaudiksi vahvistetaan myös kosteusvaurioaltisteiden aiheuttamia astmoja sekä ärsytysastmoja. Ammattiastmoja todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla. Ammattinuhaa aiheuttaa erityisesti kasvi- ja eläinperäiset altisteet, kuten lehmä, jauhot ja rehut, ammattiastman tapaan. Myös ammattinuhaa esiintyy erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Tenniskyynärpää on yleisin rasitussairaus

Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on lateraalinen epikondyliitti (eli tenniskyynärpää), joka on toistotyön aiheuttama. Lateraalisia epikondyliittejä todetaan mm.

  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
  • maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla sekä
  • elintarvike- puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä.

Syyhy ja myyräkuume ovat yleisimmät infektiotaudit

Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Tapauksia esiintyy erityisesti hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä terveydenhuollon asiantuntijoilla. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti. Myyräkuume voi tarttua metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä. Myyräkuumetta esiintyy maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.

Tärinätautia esiintyy erityisesti konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla

Tärinätauti syntyy pitkäkestoisen käsiin kohdistuvan tärinän (esim. kulmahiomakoneen, porakoneen, moottorisahan tai pulttipyssyn käyttö) vaikutuksesta. Tärinätauti ilmenee kohtauksittaisena valkosormisuutena, mutta tärinätautiin voi liittyä myös käsien puutumista ja kömpelyyttä.

Ammateittain tarkasteltuna tärinätautia esiintyy erityisesti

  • konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
  • rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).

Ammattitaudeista merkittävä osa ehkäistävissä

Vaikka ammattitautien lukumäärä on ollut pitkään laskusuuntainen, niin ammattitautien ehkäisyyn on edelleen keskeistä panostaa. Työelämässä altistutaan edelleen ammattitautia aiheuttaville altisteille. Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön, teknisten ratkaisujen, oikeanlaisten työtapojen, suojainten käytön ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.