Työelämässä altistutaan edelleen ammattitaudin aiheuttajille
Työikäisten vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on ollut laskusuuntainen vuosien ajan. Laskeva trendi selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestisairauksien lukumäärän vähenemisellä. Ammattitautien maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla. Myös ammattitautien tutkimisessa ja diagnosoinnissa saattaa olla alueellisia eroja.
Suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista todetaan miehillä, sillä naisille kirjataan vain vajaa kolmasosa tapauksista. Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja kirjataan erityisesti 50–64-vuotiaille.
Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti
teollisuudessa,
rakentamisessa sekä
maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa.
Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna vahvistettuja ammattitauteja todetaan erityisesti
konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.
Mikäli ilmaantuvuutta tarkastellaan työllisten lukumäärään suhteutettuna, myös elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. nousevat kärkipäähän.
Tapaukset ammattitaudeittain, altisteittain ja ammateittain
Tapaukset ammattitaudeittain, altisteittain ja ammateittain
Tapaukset maakunnittain ja vuosittain
Tapaukset sukupuolittain, ikäluokittain ja toimialoittain
Ei tuloksia
List is empty.
Ammattitaudit top 10
Altisteet
Ammatit top 10
Ammatit top 10, suhteellinen
Maakunnat
Vuosi
Sukupuolijakauma
Ikäluokat
Toimialat top 10
Meluvamma yleisin
Yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti on edelleenkin meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena. Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti
konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
prosessityöntekijöillä.
Upseerit nousevat kärkisijoille, mikäli tapausten määrä suhteutetaan työllisten lukumäärään ammattiluokassa.
Ihotaudeista yleisimpiä allerginen ja ärsytyskosketusihottuma
Ammatti-ihotaudeista allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma kuuluvat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.
Allergista kosketusihottumaa vahvistetaan ammattitaudiksi erityisesti
rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit) sekä
konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).
Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Ammateittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia todetaan erityisesti
palvelutyöntekijöillä,
konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla sekä
hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä.
Mikäli tapauksia tarkastellaan suhteutettuna työllisten lukumäärään, myös avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät nousevat kärkisijoille.
Kymmenen yleisimmän ammattitaudin joukkoon yltää myös ammatti-ihotauteihin kuuluvat proteiinikosketusihottuma ja kosketusurtikaria, jotka syntyvät välittömän (tyyppi I) allergian aiheuttamana. Proteiinikosketusihottumia ja kosketusurtikarioita aiheuttavat erityisesti eläinperäiset ja kasviperäiset altisteet. Tapauksia esiintyy erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.
Asbestiplakkitauti edelleen yleinen
Asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat sijoittuu edelleen työikäisten yleisimpien vahvistettujen ammattitautien joukkoon. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä. Asbestiplakkitautia todetaan erityisesti rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat). Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla.
Ammattiastmoja ja -nuhia todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla
Suurin osa ammattiastmoista on herkistävien tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä ammattiastmaa aiheuttavia altisteita ovat kasvi- ja eläinperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut. Ammattitaudiksi vahvistetaan myös kosteusvaurioaltisteiden aiheuttamia astmoja sekä ärsytysastmoja. Ammattiastmoja todetaan erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla. Ammattinuhaa aiheuttaa erityisesti kasvi- ja eläinperäiset altisteet, kuten lehmä, jauhot ja rehut, ammattiastman tapaan. Myös ammattinuhaa esiintyy erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla.
Tenniskyynärpää yleisin rasitussairaus
Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus on lateraalinen epikondyliitti (eli tenniskyynärpää), joka on toistotyön aiheuttama. Lateraalisia epikondyliittejä todetaan mm.
rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
elintarvike- puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä,
maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla sekä
konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Syyhy ja myyräkuume ovat yleisimmät infektiotaudit
Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Tapauksia esiintyy erityisesti hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä terveydenhuollon asiantuntijoilla. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.
Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama tartuntatauti. Myyräkuume voi tarttua metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä. Myyräkuumetta esiintyy erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.
Ammattitaudeista merkittävä osa ehkäistävissä
Ammattitautien ehkäisyyn on edelleen tärkeää panostaa, vaikka ammattitautien lukumäärä on ollut pitkään laskusuuntainen. Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön, oikeanlaisten työtapojen ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.
Mitkä eri tekijät vaikuttavat ammattitautien esiintyvyyteen? Miten eri tautien ilmentymät jakautuvat alueellisesti? Työterveyslaitoksen tilasto tarjoaa mielenkiintoisen näkymän aiheeseen.