Nuorten aikuisten mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat nousseet olennaiseksi työkykyä rapauttavaksi ongelmaksi Suomessa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kunta-alan nuorten alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työkykyä tarkasteltiin työelämän ja kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Laajan haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kahdeksan niin sanottua toimijahahmoa, jotka kuvaavat ihmisten toimintaa työelämän rakenteiden ja kulttuurisen muutoksen keskellä.

Mielenterveyshaasteet osana arjen toimintaa

Erilaiset toimijahahmot kuvaavat työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyttä osana arjen toimintaa ja sen mahdollisuuksia. Kukin hahmo pyrkii mielekkääseen toimintaan ja ratkaisuun omista arvoistaan, normeistaan ja moraalisista lähtökohdistaan käsin. Toimintaa raamittavat käytettävissä olevat resurssit. Toimijahahmoja tarkastelemalla mielenterveyshaasteet paikantuvat osaksi arkea kehystäviä materiaalisia ja kulttuurisia olosuhteita.

Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn. Toimijahahmot kuvaavat myös ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä. Hahmotypologia tuo esille sen, että mielenterveyskategorian alle on kertynyt joukko erilaisia yhteiskuntaan, työelämään ja yksilön elämänkulkuun kietoutuvia haasteita, joita usein ratkotaan työterveyshuollossa yksilötasolla. Ongelmat koetaan helposti mielenterveyden alueella, vaikka syyt olisivat lähtökohtaisesti työelämän tai oman arjen tavalla tai toisella toimimattomissa malleissa tai täyttymättömissä odotuksissa.

Toimijahahmot eivät ole yksittäisiä ihmisiä

Tutkimuksessa tunnistetut toimijahahmot eivät kuvaa yksittäisiä ihmisiä, eikä typologiaa ole tarkoitettu yksilöiden luokitteluun. Toimijahahmot havainnollistavat ajallemme tyypillisiä toiminnan malleja, ja niitä voidaan käyttää erilaisten mielenterveyteen liittyvien työkykyongelmien tunnistamisessa. Jäsentelystä voivat hyötyä esihenkilöt, henkilöstöhallinnon ammattilaiset, työterveyshuollon edustajat ja eri ikäiset työntekijät. Toimijahahmot osoittavat meille, että ratkaisuja pohtiessa sekä materiaalisilla että kulttuurisilla tekijöillä on merkitystä. Usein myös muuttuneet ajattelu- ja toimintamallit heijastuvat mielenterveyteen.

Ratkaisusuuntia toimijahahmojen tukemiseksi

Ratkaisuja etsiessä tarkastelua tulisi siirtää yksilöistä yhteisöiden toimintaan. Työpaikkatasolla esihenkilön ja tiimin tuki voivat olla ratkaisevia työssä jaksamisen kannalta. Osaa hahmoista voitaisiin auttaa mentoroinnin tai työn muokkauksen keinoin. Nuoret työntekijät myös tarvitsevat säännöllisesti palautetta työstään, sillä he ovat vasta muodostamassa kuvaa itsestään työntekijöinä. Monet toimijahahmoihin liittyvät kipupisteet ovat niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, että niiden korjaamiseen tarvitaan toimenpiteitä myös työyhteisöä ja terveyspalveluja laajemmalla. Suuri osa toimintaraamien ja -mallien muutoksesta voi tapahtua muualla kuin perinteisen mielenterveyshoidon piirissä.

Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen rahoittamassa Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -hankkeessa. Tutkimushaastatteluihin osallistui 70 henkilöä pääkaupunkiseudulla ja niissä kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollon edustajat, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä kunta-alan kaikilta sektoreilta. Tutkimuksen yhteistyötahot ovat Työterveys Helsinki sekä Espoon työterveyspalvelut.

Ideaalinsa kadottava ammattilainen
IDEAALINSA KADOTTAVA AMMATTILAINEN
Ideaalinsa kadottava ammattilainen
  • Eettisesti kuormittavat alat kuten sote, varhaiskasvatus ja koulumaailma
  • Jo lähtökohtaisesti tiukka työn mitoitus, rekrytointiongelmat ja jatkuva kiire
  • Yhteiskunnallisena kontekstina perheiden ja lasten ongelmien lisääntyminen, väestön ikääntyminen, ulkomaalaistaustaisen väestön kasvava osuus asiakasperheissä
  • Työn ideaalit romahtavat arjessa, koska työn perustehtävää ei ole mahdollista toteuttaa

Kuva 1. Mielenterveyden kahdeksan toimijahahmoa