Henkilöstön hyvinvointi sekä lyhyet sairauspoissaolot ovat kiinnostava tarkastelun kohde etenkin henkilöstövaltaisissa organisaatioissa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kustannusten hallinta kytkeytyy vahvasti henkilöstökustannusten kehitykseen. Harvoin kuitenkaan pysähdytään pohtimaan sijaisten sairauspoissaoloja. Sijaisten ja vakinaisen henkilöstön lyhyitä sairauspoissaoloja on tutkittu LYHTY-hankkeessa neljän vuoden ajalta. Poissaoloissa ilmeni muutoksia erityisesti vuoden 2020 osalta.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Sote-alan sijaisten lyhyet sairauspoissaolot

Lataa data

Poissaolopäivien vuosittainen kehitys

2017: 18524.1 päivää2018: 19293.7 päivää2019: 22536.8 päivää2020: 19531.9 päivää2017: 1984.2 päivää2018: 2230.1 päivää2019: 312.7 päivää2020: 2151.3 päivää20172018201920200200040006000800010000120001400016000180002000022000Poissaolopäivien lukumääräVakinaisetSijaiset

Poissaolojaksojen tarkemmat tiedot

2017-2020

Tietoja voi suodattaa klikkaamalla kuvaajaa hiirellä.

Sukupuolijakauma

Vakinaiset

Naiset: 90.6%Miehet: 9.4%Naiset 91 %Miehet 9 %

Sijaiset

Naiset: 93.2%Miehet: 6.8%Naiset 93 %Miehet 7 %
Ikäluokat
26-35: 22.5%36-45: 23.5%46-55: 23.5%<=25: 12.5%>55: 18.0%26-35: 30.8%36-45: 19.2%46-55: 14.8%<=25: 24.0%>55: 11.2%<=2526-3536-4546-55>55024681012141618202224262830Osuus poissaolojaksoista (%)VakinaisetSijaiset
Poissaolojaksojen kestot
0-3 pv: 67.1%3-10 pv: 32.9%0-3 pv: 66.5%3-10 pv: 33.5%0-3 pv3-10 pv05101520253035404550556065Osuus poissaolojaksoista (%)VakinaisetSijaiset

Tietoja sote-alan lyhyistä sairauspoissaoloista (kesto korkeintaan 10 päivää) kerättiin vuosilta 2017-2020. Aineisto kertoo sote-alan sijaisten sairauspoissaolojen vakiintuneen, henkilötyövuosiin suhteutettuna, 3–5 %:n tasolle vuosien 2017-2019 aikana. Samana ajanjaksona vakinaisen henkilöstön poissaolot asettuivat 8–10 %:n tasolle. Poikkeuksellisesti vuonna 2020 vakinaisen henkilöstön henkilötyövuosiin suhteutettu lyhyiden sairauspoissaolojen osuus muuttui huomattavasti, pudoten 2,5 % tasolle. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen: neljän vuoden pitkittäisaineistossa sijaisten henkilötyövuosiin suhteutettu sairauspoissaolojen määrä oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin vakinaisen henkilöstön osalta. Sijaisten henkilötyövuosiin suhteutettu lyhyiden sairauspoissaolojen osuus oli pysynyt edellisten vuosien tasolla. Sen sijaan vakinaisen henkilöstön keskuudessa lyhyiden sairauspoissaolojen henkilötyövuosiin suhteutettu osuus pieneni huomattavasti.

Liittyykö muutos vakinaisen henkilöstön venymiseen vai johonkin muuhun? Miten poikkeuksellisten olojen jatkuminen vaikuttaa sijaisten ja vakinaisen henkilöstön lyhyiden poissaolojen kehittymiseen nyt ja tulevaisuudessa? Tässä on pohdittavaa etenkin sote-henkilöstön resurssoinnista, rekrytoinnista, työhyvinvoinnista ja henkilöstöjohtamisesta vastaaville.

Datan pohjalta tehdyistä kuvioista voi tarkastella sote-alan sijaisten ja vakinaisen henkilöstön lyhyiden sairauspoissaolojen kestoa sekä jakautumista iän ja sukupuolen mukaan. Laaja pitkittäisaineisto Kokkolan ja Pietarsaaren alueilta vuosilta 2017–2020 on kerätty ESR- ja TSR-rahoitetussa LYHTY – Lyhyiden työpoissaolojen ennaltaehkäisy -hankkeessa. Kaikkiaan käytettävissä oli 37 122 sote-alan poissaolojaksotietoa, joista 2 840 koski sijaisten poissaolojaksoja. Tiedot kattavat sote-palvelutuotannon eri osa-alueet tukipalveluista terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin.

Sote-alalla sijaiset ovat tärkeä, muutosvaiheissakin vakaa voimavara. Tulevaisuutta suunnitellessa on tärkeää tarkastella vakinaisen henkilöstön ja sijaisten kokonaisuutta, huomioiden riittävät toimintamahdollisuudet sekä yksilöiden ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.