Tällä sivulla esitellään Työterveyslaitoksen työhygieenisessä kenttäpalvelutoiminnassa mitattuja ilman epäpuhtauksien altistekohtaisia altistumispitoisuuksia suomalaisilla työpaikoilla ja Työterveyslaitoksessa määritettyjen biologisten altistumismittausten tuloksia vuosilta 2016-2019. Näytteet on otettu pääsääntöisesti teollisilta ja tuotannollisilta työpaikoilta. Ilmamittaukset on tehty työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä, mahdollisesti käytössä olleiden hengityssuojainten ulkopuolelta. Tiedot on koottu Työterveyslaitoksen laboratorioiden LIMS-tietokannoista.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työympäristön altistumismittaukset

Lataa data

Turvallisuuden takeena HTP-arvot ja toimenpiderajat

Ilman epäpuhtauksien mittaustulokset kuvaavat näytteenottojakson keskiarvopitoisuutta, mikä yleensä vastaa työpäivän mittaista keskiarvopitoisuutta tai muutaman altisteen kohdalla lyhyempää tai hetkellistä altistumista.

Ilmanäytteiden altistumispitoisuuksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin (pääsääntöisesti HTP-arvot 2018) ja/tai vastaaviin sitoviin raja-arvoihin. Jos altisteelle on asetettu HTP-arvoa korkeampi sitova raja-arvo, on tuloksia verrattu vain HTP-arvoon.

Olemassa olevan tiedon perusteella altistumisesta ei aiheudu haittaa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle taikka lisääntymisterveydelle (STM, 2020), jos työpäivän mittainen keskimääräinen altistuminen tai hetkittäinen altistuminen alittaa niille asetetut HTP-arvot. Arvoja asetettaessa on kuitenkin usein huomioitu myös taso, joka on ollut silloin olemassa olevilla torjuntatoimilla käytännössä saavutettavissa eri teollisuudenaloilla.

Biomonitorointituloksia on verrattu Työterveyslaitoksen asettamiin altistumattomien viiterajoihin ja toimenpiderajoihin tai sitoviin raja-arvoihin. Biomonitoroinnin toimenpideraja vastaa useimmiten HTP-arvoja vastaavaa tasoa altistumisessa, joten sen ylittyessä altistuminen ylittää tason, jota ei voida pitää työntekijän terveyden kannalta turvallisena.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet pääsääntöisesti turvallisen rajoissa

Tutkituilla työpaikoilla haihtuvien orgaanisten yhdisteiden HTP-arvojen ylitykset samoin kuin vastaavat toimenpiderajan ylitykset työntekijöiden biologisissa näytteissä olivat harvinaisia. Poikkeuksena tästä mainittakoon liuotinaineista styreenin pitoisuus, joka ylitti HTP-arvon 13 % mittauksista ja veren tetrakloorieteenipitoisuus, joka ylitti toimenpiderajan 7 % näytteistä.

Rikkihiilelle altistuneita oli biomonitorointitulosten perusteella myös melko paljon (9 % U-TTCA tuloksista ylitti toimenpiderajan vuosina 2016-2019). Useiden muidenkin liuotinaineiden pitoisuudet ovat monilla työpaikoilla edelleen melko korkeita, vaikkakin yleensä selvästi alle asetetun HTP-arvon. Esimerkiksi asetonin, dikloorimetaanin, etanolin, etyyliasetaatin, liuotinbensiinien, 2-butanonin, propanolin ja styreenin ilmapitoisuuksien keskiarvot olivat nyt esitetyissä mittauksissa yli 10 mg/m3. Tämän lisäksi yhdentoista liuotinaineen ilmapitoisuuksien keskiarvot ylittivät 1 mg/m3. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esim. haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) viitearvo teollisuusilmassa on 3 mg/m3. Tällä tasolla voidaan jo olettaa esiintyvän merkittävää viihtyvyyshaittaa ja joillakin työntekijöillä mm. ohimeneviä ärsytystyyppisiä oireita.

Heikosti ilmaan haihtuville PAH-yhdisteille altistumista kuvaavan virtsan pyreenimetaboliitin, 1-pyrenolin mittaustuloksista 13 % ylitti toimenpiderajan. Samoin pyreenin ilmamittauksista huomattava osa (37 %) ylitti referenssiarvona käytetyn bentso(a)pyreenin HTP-arvon. Vastaavasti naftaleenialtistumista kuvaava virtsan 2-naftolipitoisuus oli poikkeuksetta alle toimenpiderajan, kun taas naftaleenin ilmamittauksista 4 % ylitti HTP-arvon.

Korkeita altistumispitoisuuksia erityyppisille pölyille

Työpaikoilla mitattiin melko korkeita altistumispitoisuuksia erityyppisille pölyille. Tehdyistä ilmamittauksista HTP-arvo ylittyi

  • 45 prosentissa talkkipölymittauksissa
  • 35 prosentissa jauhopölymittauksissa
  • 11 prosentissa puupölymittauksissa
  • 19 prosentissa asbestimittauksissa

Vastaavasti 10 % epäorgaanisen pölyn mittauksista ja 11 % orgaanisen pölyn mittauksista ylittivät HTP-arvon.

Alveolijakeisen pölyn mittauksista peräti 19 % ylitti Työterveyslaitoksen tavoitetason. HTP-arvo alveolijakeiselle pölylle tulee todennäköisesti sisältymään vuoden 2022 HTP-arvot luetteloon. Alveolijakeisen kvartsin pitoisuuksissa sen sijaan jatkui koko seurantajakson ajan EU:ssa vuodesta 2006 alkanut lasku. Sen osalta vuosien 2016-2019 mittauksista vain 3 % ylitti HTP-arvon. On kuitenkin todettava, että mittaukset eivät tällä ajanjaksolla juurikaan sisältäneet näytteitä rakennustyömailta, joissa kvartsipitoisuuksia on mitattu suuremmassa määrin vasta sitovan raja-arvon tultua voimaan vuoden 2020 alusta.

Metallihuuruissa ja metallipölyissä melko korkeita pitoisuuksia

Metallihuuruissa ja metallipölyissä mitattiin myös melko korkeita pitoisuuksia suhteessa HTP-arvoihin. Esimerkkinä koboltti, joka ilmamittauksista 12 % ylitti HTP-arvon viimeisellä seurantajaksolla ja niin ikään 12 % virtsa-analyysien tuloksista ylitti toimenpiderajan.

Arseenilla vastaavat luvut olivat 10 % yli HTP-arvon ja 4 % yli toimenpiderajan. Muillakin metalleilla, kuten mm. hitsaushuuruissa esiintyville metalleille mitattiin melko paljon korkeita ilmapitoisuuksia esimerkkeinä: kadmium (10 % yli HTP-arvon), kromi-VI (11 % yli HTP-arvon), kromi III (16 % yli HTP-arvon) ja kokonaisnikkeli alveolijakeessa (19 % yli HTP-arvon). Näillä metalleilla kuitenkin toimenpiderajan ylitykset biologisissa näytteissä olivat harvinaisia (nikkelille 2 %, muille alle 1 %), joten on mahdollista, että seuratuilla työpaikoilla on käytetty hengityksensuojaimia niille altistavissa töissä. Mainittakoon myös, että 20 % kuparihuurumittauksista ylitti HTP-arvon. Vastaavasti 38 % alveolijakeen ja 12 % hengittyvän jakeen mangaanimittauksista ylitti HTP-arvon, virtsan mangaanipitoisuuksien ollessa poikkeuksetta alle sille asetetun toimenpiderajan.

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös datasivu: Työympäristön altistumismittaukset.