Kunta-alan työntekijöiden työmatkatavat koronapandemian aikana sekä työmatkojen aiheuttama ilmastokuorma
Koronapandemian myötä etätyön tekeminen lisääntyi kunta-alan ammateissa ja päivittäin autoilevien määrän vähentyminen näkyi hiilidioksidipäästöjen vähentymisenä. Muutokset kuitenkin vaihtelivat ammatista riippuen.
Koronapandemia lisäsi räjähdysmäisesti etätyötä ja muutos näkyi myös kunta-alan ammateissa. Syksyllä 2020 ja uudelleen syksyllä 2022 kerätyssä Kunta10-tutkimusaineistossa noin 40 % vastaajista kertoi siirtyneensä koronaepidemian vuoksi joko osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö ei kuitenkaan ole kaikissa ammateissa mahdollista. Kunta-alalla on monia ammattiryhmiä, joissa on joko pääosin tai koko pandemian ajan tehty lähityötä: näitä ammattiryhmiä ovat mm. lääkärit, hoitajat, varhaiskasvattajat sekä opettajat. Lisäksi etätyöstä oli siirrytty takaisin lähityöhön tai vähintään hybridityöhön laajalti syksyllä 2022, jolloin 91 % vastaajista kertoi siirtyneensä joko kokonaan tai osittain takaisin lähityöhön. Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että pandemian aikana julkisen liikenteen käyttö väheni ja yksityisauton, mutta myös polkupyörän, käyttö lisääntyi. Tässä analyysissa tarkastellaan, miten pandemia-aika näkyi suomalaisten kuntatyöntekijöiden työmatkatapavalinnoissa.
Muutokset kuntatyöntekijöiden työmatkatavoissa
Työmatkan keskimääräinen pituus oli molempina vuosina 11,2 kilometriä. Henkilöauto oli tyypillisin raportoitu kulkumuoto sekä kesä- että talvikelillä. Pyöräily oli toiseksi tyypillisin kesäkelillä, mutta talvikelillä joukkoliikenne ohitti pyöräilyn.
Useissa kunnissa on tavoitteena vähentää nimenomaan henkilöautoilla tehtävien työmatkojen osuutta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi. Tarkastellaan siis seuraavaksi tarkemmin henkilöautoilla tehtyjä työmatkoja 2020–2022. Työmatkan pituus lisää selvästi henkilöauto käytön todennäköisyyttä: ei koskaan autoilevien työmatkan keskipituus oli 8 kilometriä, kun taas päivittäin autoilevilla se oli 15–16 kilometriä. Mielenkiintoista on myös autoilun polarisaatio – jakauma painottuu selkeästi molempiin päihin eli autolla mennään tyypillisimmin joko päivittäin tai ei koskaan. Autoilu oli hieman yleisempää talvi- kuin kesäkelillä. Vuoden 2020 mittaukseen verrattuna ei koskaan autoilevien määrä oli kasvanut 4 prosenttiyksikköä ja päivittäin autoilevien määrä oli vähentynyt 5 prosenttiyksikköä vuonna 2022.
Päivittäin autoilevien määrän vähentyminen näkyy myös hiilidioksidipäästöjen vähentymisenä: työntekijää kohden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt kunta-alan työmatkoista vuonna 2020 olivat 356 kg ja vuonna 2022 vastaava luku oli 315 kg. Ajetut kilometrit vähenivät 11 %
Henkilöautolla tehdyt työmatkat
Tarkastelemme seuraavaksi henkilöautolla tehtyjä työmatkoja valituissa kunta- ja sote-alojen ammattiryhmissä. Ammattiryhmät edustavat eri sosioekonomisia ryhmiä, mutta työmatkojen keskipituuksissa ei ole suuria eroja (10–12 km suuntaansa). Poikkeuksen tästä tekevät palomiehet (ja vartijat), joiden työmatkan keskipituus oli lähes 20 km. Tästä huolimatta vain alle kolmannes heistä kulki työmatkansa päivittäin henkilöautolla. Kaikissa ammattiryhmissä päivittäin autoilevien osuus pieneni ja ei koskaan autoilevien osuus kasvoi mittauskertojen välillä ja näin ollen myös hiilidioksidipäästöt pienenivät.
Ammateittain tarkasteluna paljon hiilidioksidipäästöjä per henkilö oli palomiehillä. Kuten edellä kerrottiin päästöt eivät kuitenkaan johdu siitä, että palomiehet ajaisivat poikkeuksellisen paljon autolla, vaan pitkistä työmatkoista. Pienipäästöinen ammattiryhmä ovat kirjastojen työntekijät, joista vain 12 % kertoi vuonna 2022 autoilevansa töihin päivittäin. Auton käyttö on suhteellisen yleistä vuorotyötä sisältävissä ammateissa, joissa julkinen liikenne ei välttämättä ole kaikkina vuorokauden aikoina edes mahdollinen vaihtoehto. Auton käyttö ja siten päästöt ovat kuitenkin vähentyneet myös näissä ammattiryhmissä.
Lue lisää
Creative Commons License
Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.