Aivotyö kuormittaa ja innostaa joka alalla

Nykyajan työ on ennen kaikkea kognitiivista työtä eli aivotyötä. Aivotyö on tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä, johon kuuluu asioiden huomaamista, kirjaamista ja muistamista, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, lukemista ja uusien tietojen ja taitojen oppimista. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan. Esimerkiksi metsätyössä korostuvat metsurin fyysisen työn sijasta monet erilaiset aivotyön vaatimukset liittyen metsäkoneen kuljettamiseen ja sen käyttöjärjestelmiin. Vastaavasti teollisuuden automatisoitumisen ja robotisaation myötä työn fyysiset vaatimukset usein pienentyvät, mutta valvomotyyppisen tietotyön määrä kasvaa. Terveydenhuollossa hoitajien fyysisen ja hoivatyön tehtävien ohessa tietojärjestelmät, kirjaaminen ja monenlainen tiedolla työskentely korostuvat. Toimistoissa asiantuntijatyö on korostuneesti aivotyötä ja joka alalla itse työtehtävien lisäksi työn tekemisen tavat ja työympäristö voivat tuoda työhön ylimääräistä kognitiivista kuormaa.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Tuloskuvaajien avulla voidaan tarkastella aivotyön eri piirteiden, -tilanteiden ja -olosuhteiden keskimääräistä yleisyyttä. Työn erilaiset tiedonkäsittelyn vaatimukset ja tilanteet on tärkeä tunnistaa, jotta työolot voidaan suunnitella tukemaan onnistumista kyseisessä työssä. Kaikessa työssä on oleellista, että tarvittavat asiat havaitaan ja huomataan, muistettavaa ei ole liikaa ja tiedonkäsittelyyn on riittävästi aikaa. Kaikkeen työhön liittyy monenlaisia aivotyön piirteitä, mutta töiden välillä on myös selviä eroja. Työn eri aloilla ja työuran eri vaiheissa eri ikäisillä vastaajilla aivotyön viisi yleisintä osatekijää voivat vaihdella. Jotkut tehtävät vaativat pitkäjänteistä keskittymistä, kun taas toiset enemmän yhdessä ideointia tai keskustelua muiden kanssa.

Myös aivotyötehtävien haastavuus vaihtelee. Osaamiseen ja pitkälle kehittyneisiin taitoihin perustuvat rutiinitehtävät voivat sujua automaattisesti eivätkä ne silloin juuri kuluta ihmisen rajallista kognitiivista kapasiteettia. Sen sijaan uuden oppiminen ja jotkut työtilanteet ovat itsessään kognitiivisesti erityisen vaativia. Tällaisia ovat useiden keskeneräisten asioiden pitäminen mielessä tai toimiminen ristiriitaisten tietojen ja ohjeiden varassa. Myös tietyt työolosuhteet syövät kognitiivista kapasiteettia itse työtehtäviltä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi puhehäly ja keskeytykset ovat monilla työpaikoilla yleisiä kuormitustekijöitä, jotka vaikeuttavat aivotyötä, eli hidastavat tekemistä ja altistavat virheille. Koetun stressin ja työstä palautumisen taustalla voivat korostua eri ryhmissä erilaiset aivotyön osatekijät.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Aivotyön eri tekijöiden yleisyyden lisäksi on tärkeä tarkastella, kuinka suuri osuus vastaajista kokee kunkin osa-alueen kuormittavana ja kuinka suuri osuus innostavana. Ne aivotyön osa-alueet, jotka valtaosa vastaajista kokee kuormittavana, ovat psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Psykososiaaliset kuormitustekijät heikentävät työhyvinvointia ja niihin voi liittyä myös terveydellisiä haittoja. Jos psyykkisesti kuormittavat asiat ovat yleisiä työssä, terveydellinen riski voidaan arvioida suuremmaksi. Ne aivotyön tekijät, jotka koetaan pääosin innostavina, ovat aivotyön voimavaratekijöitä. Voimavaratekijät lisäävät työhyvinvointia ja voivat suojata kuormittumiselta.

Aivotyön eri osatekijöiden yleisyyden rinnalla onkin tärkeää tarkastella, onko kyse pääosin kuormitus- vai voimavaratekijästä. Lisäksi voidaan tarkastella, miten aivotyötekijät liittyvät koettuun stressiin ja palautumiseen. Kuvaajissa on esitetty stressi neljässä eri tasoluokassa, joista alin 10 % kokee erittäin vähän stressiä ja ylin 10 % kokee erittäin paljon stressiä. Muut kaksi stressiluokkaa ovat keskimääräistä alempi tai keskimääräistä ylempi koettu stressitaso. Kuvaaja näyttää, miten koettu stressi vaihtelee eri alaryhmissä ja suhteessa aivotyön osatekijöiden yleisyyteen, kuormittavuuteen ja innostavuuteen. Kuvaajissa on esitetty vastaavasti myös palautumisen kokemus eri tasoryhmissä. Pitkittynyt stressikokemus altistaa uupumukselle ja sairauksille. On tärkeä muuttaa työtä ja olosuhteita siten, että ne tukevat sujuvaa ja terveellistä aivotyötä. Aivotyön kuormittavia ja stressiin liittyviä tekijöitä tulee vähentää tai hallita ja aivotyön innostavia voimavaratekijöitä on tärkeä mahdollistaa. Aivotyön kokonaiskuormituksen hallinta on tärkeää työn tuloksellisuuden ja työkyvyn näkökulmasta.