(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Työn imun taso on melko korkea tai korkea noin kuudella kymmenestä vastanneesta työntekijästä eli he kokevat työn imua keskimäärin useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Vastaavasti noin 41 % kokee työn imua kerran viikossa tai sitäkin harvemmin, eli heidän työn imun tasonsa voi sanoa olevan keskinkertainen tai matala. Vakinaisissa työsuhteissa toimivista 58 % ja määräaikaisissa työtehtävissä toimivista 61 % kokee korkeaa työn imua.

Työn imun vuosittaisia keskiarvoja tarkastelemalla näemme COVID-19 pandemian vaikutuksen vuosien 2019-2021 välillä. Vuonna 2019 keskiarvo oli 4,5. Ensimmäisenä pandemiavuonna 2020 Työn imun keskiarvo oli 4,4, päätyen tarkastelujakson alimpaan keskiarvoon 4,2 vuonna 2021. Keskiarvo on noussut hieman viimeisen kahden vuoden aikana (4,4 2022, 4,5 2023).

Työn imua eniten vaativissa ihmissuhdeammateissa, johtajilla sekä taiteellista työtä tekevillä

Noin 71 % opetusalalla työskentelevistä, 68 % sosiaalialan työntekijöistä ja 65 % terveydenhuollon ja hoitoalan työntekijöistä kokee korkeaa työn imua. Johtajista suurin piirtein sama osuus eli 70 % kokee korkeaa työn imua. Myös taiteellista työtä tekevissä noin kaksi kolmesta (64 %) kokee korkeaa työn imua. Vaativista ja korostetun vastuullisista tehtävissä tunnetuilla aloilla koetaan siis myös usein työn imua.

Työn imu vähäisintä teollisessa työssä

Vähiten korkeaa työn imua koetaan teollisessa työssä, jossa vain 38% kokee useita kertoja viikossa tai päivittäin työn imua. On silti huomionarvoista, että myös teollisessa työssä useampi kuin joka kolmas kokee säännöllisesti työn imua. Ammatteja, joissa noin puolet kokee korkeaa työn imua, ovat palvelu- ja maataloustyö (54 %), liikennetyö (53 %), kaupallinen työ (52 %), toimistotyö (51 %), tekninen tai tieteellinen työ (47 %) sekä rakennusala (45 %).

Naiset kokevat työn imua miehiä enemmän

Demografisten tekijöiden osalta naiset (noin 61 %) kokevat miehiä (noin 52 %) todennäköisemmin korkeaa työn imua. Myös ammattikohtaisissa tarkasteluissa naiset kokivat miehiä useammin tai vähintään yhtä usein työn imua lukuun ottamatta rakennusalaa, jolla miehet (noin 51 %) kokivat naisia (noin 41 %) useammin korkeaa työn imua.

Myös korkeampi ikä on myönteisessä yhteydessä työn imun tasoon. Vanhemmat, erityisesti 45-vuotiaat ja sitä vanhemmat, työntekijät kokevat työn imua useammin kuin nuoremmat.

Työn imu on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja onnellisuuteen

Työn imun kokemus oli selvässä myönteisessä yhteydessä myös itsearvioituun terveyteen sekä elämään tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Työn imu ja työskentely silloin, kun kokee olevansa sairas, ovat puolestaan käänteisessä yhteydessä toisiinsa. Työn imu ei siis tarkoita sitä, että työssä oltaisiin oman terveyden kustannuksella.

Miten tulokset suhtautuvat aikaisempaan tutkimustietoon?

Tulokset vastaavat varsin hyvin aiemmissa tutkimuksissa saatuja havaintoja. Myös 30 Euroopan maata kattavassa tutkimuksessa työn imun havaittiin olevan yleisintä vaativaa ihmissuhdetyötä tekevien parissa: sote- ja opetusalalla, johtajilla, naisilla sekä iäkkäillä työntekijöillä. Vastuullisissa ihmissuhdetöissä työn tarkoitus, sen välittömät tulokset ja mahdollisuus oppia uutta ovat usein konkreettisesti läsnä olevia voimavaroja. Sen sijaan mainitussa Eurooppa-tutkimuksessa vakinaisessa työsuhteessa toimivat kokivat muita enemmän työn imua. Toisaalta aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa määräaikaisuus on toisinaan ollut myönteisessä yhteydessä työn imuun; määräaikaisuus voi tarkoittaa myös uuden opettelua ja taitojen kartuttamista, joiden tiedetään olevan työn imun tärkeitä lähteitä.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että työn imu ei ole harvinainen kokemus. Sitä koetaan kaikissa ammateissa ja aiempien tutkimusten tavoin se on myönteisessä yhteydessä terveyteen ja myönteiseen mielenterveyteen: onnellisuuteen. Työn imu ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kaikissa ammattiryhmissä ja aloilla. Sen takia työn imuun on syytä kiinnittää huomiota ja vahvistaa sitä työpaikoilla työn voimavaroista huolehtimalla. Alalla kuin alalla se edistää työn mielekkyyttä ja auttaa kohtaamaan työn vaatimuksia.

Työn imu -kyselyn väestöryhmittäisiin tuloksiin voit perehtyä tarkemmin Työn imu -aineistosivulla.

Tekijä

Jari Hakanen, tutkimusprofessori