Työkyvyttömyys­eläkkeet ja työn kuormitustekijät

Tässä analyysissa tarkastelemme polven ja lonkan nivelrikon vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää ja fyysisille kuormitustekijöille altistuneiden osuuksia kiinnostuksen kohteena olevassa ammattiryhmässä. Tietojen perusteella voidaan arvioida työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäistävissä olevaa osuutta eri ammattiryhmissä kuormitustekijöitä vähentämällä. Esimerkiksi yrityksessä tai työterveyshuollossa voidaan tarkastella, minkälaisia vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeisiin on pitkällä aikajänteellä saatavissa työtä muokkaamalla. Tämä on ensimmäinen versio ja tulevissa päivityksissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syitä tullaan lisäämään.

Tässä analyysissa kerrotaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrästä ja fyysisille kuormitustekijöille altistuneiden osuuksista eri ammateissa. Niiden avulla voidaan tunnistaa korkean työkyvyttömyyseläkeriskin ammatteja ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelua varten. Alla kuvataan myös työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäistävissä oleva osuus kuormitustekijöitä vähentämällä.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä -kuvio esittää uusien työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuden eli uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän 100 000 henkilövuotta kohti valitussa sairausryhmässä valitulle sukupuolelle eri ammattiryhmissä. 100 000 henkilövuotta vastaa 100 000 henkilön seuraamista yhden vuoden ajan tai 10 000 henkilön seuraamista 10 vuoden ajan.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Kuormitustekijöille altistuneiden osuus -kuvio kertoo, kuinka suurella osalla valitussa ammattiryhmässä ja valitulla sukupuolella esiintyy työssään käsin nostamista, kantamista tai työntämistä (yli 20 kg taakkoja vähintään 10 kertaa päivittäin), polvillaan tai kyykyssä työskentelyä (vähintään tunnin päivässä), raskasta ruumiillista työtä sekä seisomista tai kävelemistä (yli viisi tuntia työpäivän aikana). Kuormitustekijöiden esiintymisen on osoitettu olevan yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vertailuryhmäksi on valittu erityisasiantuntijat, koska kyseisellä ryhmällä esiintyy kaikista vähiten työkyvyttömyyseläkkeitä.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Kuinka suuri osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin valitussa ammattiryhmässä ja sukupuolella ehkäistä, jos kuormitustekijöille altistuneiden osuus pienenisi samalle tasolle kuin vertailuryhmässä (erityisasiantuntijat)? Kuviossa on esitetty ehkäistävissä oleva osuus, jos yksittäisten (pylväät) tai kaikkien (ympyrä) kuormitustekijöiden profiili olisi sama kuin vertailuryhmässä. Ehkäistävissä oleva osuus löytyy niille ammattiryhmille, joiden työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuus on kaikkien saman sukupuolen ammattien keskimääräistä ilmaantuvuutta suurempi. Ehkäistävissä olevaa osuus myös puuttuu, jos ammattiryhmä on liian pieni luotettavaa arvioimista varten.

Aineisto perustuu laajaan Suomen työikäistä väestöä edustavaan 70 %:n satunnaisotokseen. Rekisteriaineistossa on Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeistä vuodelta 2013 ja Tilastokeskuksen tieto ammatista kansainvälisen ammattiluokituksen mukaan (Tilastokeskuksen ammattiluokitus 2001).

Tutkimusväestö on rajattu 30–59-vuotiaisiin työllisiin palkansaajiin, jotka eivät jo olleet eläkkeellä seurannan alkaessa. Tutkimusväestö koostui yli miljoonasta henkilöstä. Seurasimme työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä polven ja lonkan nivelrikon vuoksi vuosina 2005–2013. Seurantaa jatkettiin eläkkeen ilmaantumiseen polven tai lonkan nivelrikon tai muun syyn vuoksi, maasta pois muuttamiseen, kuolemaan tai seuranta-ajan päättymiseen asti.

Aineistoon on ammattikoodin perusteella yhdistetty työn fyysisiä kuormitustekijöitä koskeva tieto Työterveyslaitoksen työn kuormitustekijöiden tietokannasta.