Koronapandemian seuraukset kunta-alan töissä

Tilastokeskus tiedotti loppuvuodesta 2021 koronapandemian vaikutuksista työoloihin. Silloin päätuloksena oli, että pienelle osalle (14 %) pandemia-aika oli tuonut työhön lähinnä myönteisiä muutoksia ja viidesosalle se oli merkinnyt pääosin kielteisiä muutoksia. Valtaosa vastaajista (41 %) kertoi, että muutokset olivat olleet osin myönteisiä, osin kielteisiä. Eroja löytyi naisten ja miesten sekä etä- ja lähityötä kriisin aikana tehneiden välillä. Tulokset vahvistivat myös omia, kunta-alaa koskevia tutkimustuloksiamme, joiden mukaan koronan aiheuttamat erilaiset muutokset työssä lisäsivät eri ammateissa toimivien välistä polarisaatiota terveydessä ja psykososiaalisessa työhyvinvoinnissa. Aihetta oli syytä tutkia lisää ja lisäsimmekin syksyn 2022 Kunta10-tutkimuskyselyyn sarjan kysymyksiä siitä, miten koronapandemia oli vaikuttanut vastaajan työhön ja työhyvinvointiin

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Pandemia-ajan vaikutukset eri ammateissa

Syys-lokakuussa 2022 toteutetun kyselyn (n=57 752, vastausprosentti 62) tulokset kertoivat, että 58 % kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen omaan työhönsä melko paljon tai paljon, ja että vaikutukset olivat enimmäkseen olleet kielteisiä. Ammattiryhmittäin oli kuitenkin suuria eroja: keskimääräistä useammin kielteisiä vaikutuksia raportoivat opettajat, pelastajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmät, kuten sairaanhoitajat, lähihoitajat, lääkärit, sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa muutokset nähtiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.

Pandemia-aika lisäsi erityisesti sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, lähihoitajien ja opettajien, mutta myös lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon asiantuntijoiden sekä johtajien kokemaa stressiä tai henkistä kuormitusta. Pandemia-aika lisäsi myös kokemusta tartuntatautien vaarallisuudesta erityisesti opettajilla ja varhaiskasvattajilla, mutta myös hoitotyöntekijöillä.

Toisaalta pandemia-aika vaikutti myös ammattien arvostukseen. Eniten lisääntynyttä ammattinsa arvostusta raportoivat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat (28 %) ja lääkärit (27 %). Tulos on hyvin linjassa sen kanssa, että kyseessä oli terveyskriisi. Toisaalta pandemia vaikutti yhteiskuntaan laajemminkin ja myös työntekijäammateissa (siivous, katujen puhtaanapito, jätehuolto) toimivista 27 % kertoi, että korona-aika oli lisännyt heidän ammattinsa arvostusta.

Kunta-alan vastaajista 14 % koki, että korona-aika ja lisääntynyt etätyö mahdollistivat työn ja perheen aiempaa paremman yhteensovittamisen. Näin vastasivat etenkin muissa kuin terveydenhuollon asiantuntija-ammateissa, johtajina, toimisto- ja asiakaspalvelutyössä ja sosiaalialalla toimivat. Lukion tai peruskoulun yläluokkien opettajista, joista 76 % oli tehnyt pandemia-aikana etätyötä joko kokonaan tai osittain, vain 8 % koki, että pandemia-aika olisi helpottanut työn ja perheen yhteensovittamista. Havainto saa vahvistusta aiemmasta tutkimuksestamme, jossa huomattiin, että etätyöhön siirtyminen pääasiallisesti paransi työntekijän hyvinvointia, mutta opettajilla näin ei ollut. Opetustyössä lienee näin ollen piirteitä, jotka tekevät etätyön ammatissa haasteelliseksi.