Analyysisivut tarjoavat asiantuntijoiden kirjoittamia näkökulmia työelämän eri aiheisiin
Mielenterveys on moniulotteinen työelämäkysymys
Mielen hyvinvointi on työkyvyn kulmakiviä, mutta mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä haaste työelämälle. Työelämätiedosta löydät monipuolista tietoa niin mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä, mielenterveyden riskitekijöistä kuin henkisistä voimavaratekijöistä.
Työsuojeluvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että työ Suomessa on tervettä, turvallista ja reilua
Työsuojeluvalvonnan toimintaa suorittavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ja sitä ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Työtä välittävien alustayritysten listaus on nyt kaikkien käytettävissä ja täydennettävissä
Listaus ja luokittelu Suomessa käytössä olevista työtä välittävistä alustayrityksistä.
Kunta-alan työntekijöiden työmatkatavat koronapandemian aikana sekä työmatkojen aiheuttama ilmastokuorma
Koronapandemia lisäsi merkittävästi etätyötä kunta-alan ammateissa vaikuttaen työmatkatapoihin ja työmatkaliikenteen aiheuttamaan ilmastokuormaan.
Koronapandemian seuraukset kunta-alan töissä
Koronapandemia aiheutti lisääntynyttä stressiä tai kuormitusta useissa ammateissa kunta-alalla.
Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa on selvitetty työuupumuksen kokemuksia vuodesta 2019 lähtien.
Palkansaajien kokemuksia kestävyysosaamisen kehittämisestä työpaikoilla
Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos tuovat uusia osaamistarpeita työelämään
Yksityisten palvelualojen työ muutoksessa
Yksityisten palvelualojen työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä.
Mielenterveyden toimijahahmot
Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -haastattelututkimuksessa luotiin uusi lähestymistapa työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyden ymmärtämiseksi osana työelämää ja muuttuvaa toimintakulttuuria.
Työn imu -testin mukaan työn imu vaihtelee ammatin ja sukupuolen mukaan
Työn imun kokemus on yleistä kaikilla aloilla
Työturvallisuuden hallinnassa eroja ja yhtäläisyyksiä digivälitteisessä ja ei-digivälitteisessä työpaikan ulkopuolisessa työssä
Työpaikan ulkopuolisessa työssä säännöllinen yhteydenpito keskeinen keino tukea henkilöstön työtuvallisuutta ja työhyvinvointia
Työterveyshuollon rahoitus ja kustannukset
Työnantajat ja työntekijät maksavat 99,4 % työterveyshuollon kustannuksista
Miten voit? -testin vastaajien työhyvinvointikokemukset vaihtelevat toimialoittain
Työhyvinvointikokemukset, kuten työn imu, työuupumusoireilu, työhön tylsistyminen ja työriippuvuus, vaihtelevat jonkin verran toimialoittain.
Mielenterveysdiagnoosin ennakointikartta – taustaa karttaan ja sen tulkintaan
Mielenterveysdiagnoosia ennustavat ennen kaikkea ikä, sukupuoli, surumieliset ajatukset, voimakkaat stressin kokemukset ja toistuvat väsymyksen tunteet pitkin päivää.
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin tukevat ikääntyvien vuorotyöntekijöiden työhyvinvointia SOTE-sektorilla
Erityisesti vuorotyössä ikääntyminen heikentää unen laatua, ja ikääntyneillä myös erilaiset sairaudet alkavat yleistyä lisäten palautumisen tarvetta vaativissa työvuoroissa. Työterveyslaitos suosittelee ikääntyneille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen.
Meluvamma on edelleen työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti
Työikäisten vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on ollut pitkään laskusuuntainen. Yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti on edelleen meluvamma. Ammattitauteja todetaan erityisesti teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden toimialoilla.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia työturvallisuuteen tunnistettu vielä vähän
Noin puolet työpaikoista on tunnistanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikalla, mutta niitä ei juurikaan ole käsitelty työturvallisuuden näkökulmasta
Monilla teollisilla ja tuotannollisilla työpaikoilla altistuttiin korkeille pöly- ja raskasmetallipitoisuuksille sekä muille kemiallisille tekijöille 2016-2019
Työterveyslaitoksen vuosina 2016-2019 tekemissä ilmamittauksissa ja biomonitoroinneissa havaittiin suurilla ja keskisuurilla teollisilla ja tuotannollisilla työpaikoilla korkeita pitoisuuksia erityyppisiä pölyjä ja joitakin raskasmetalleja.
Alakohtaiset erot ja yhtäläisyydet lyhyitä sairauspoissaoloja tutkittaessa
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, mutta lyhyistä sairauspoissaoloista löytyy vähän tutkimustietoa huolimatta siitä, että lyhyiden sairauspoissaolojen vaikutukset arjen sujuvuuteen, työssäjaksamiseen ja kustannuksiin ovat merkittävät.
Syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien määrä on noussut vuosina 2010–2019
Nousu selittyy pääasiassa Pohjois-Suomen kaivosteollisuuden työntekijämäärien lisääntymisellä. Asbestille altistuneiksi ilmoitettujen määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla.
Sote-alan sijaiset vakaana työvoimareservinä poikkeusaikoina
Sote-sijaisten lyhyet sairauspoissaolot ovat vuosina 2017-2019 vakiintuneet 3–5 %:n tasolle. Vuosi 2020 osoittautui poikkeukselliseksi, jolloin sijaisten lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli korkeampi kuin vakinaisten työntekijöiden.
Aivotyö kuormittaa ja innostaa joka alalla
Nykyajan työ on ennen kaikkea kognitiivista työtä eli aivotyötä. Myös monet perinteisesti fyysiset työtehtävät muokkautuvat digiajan olosuhteissa kognitiiviseen suuntaan.
Ensimmäisen koronavuoden sairauspoissaoloissa on kunta-alalla huomattavia eroja ammattiryhmien välillä
Vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Työelämässä altistutaan edelleen ammattitaudin aiheuttajille
Työikäisten vahvistettujen ammattitautien lukumäärä jatkaa vähenemistään. Tapausten lasku selittyy erityisesti meluvammojen ja asbestisairauksien lukumäärän vähentymisellä. Monissa työtehtävissä altistutaan kuitenkin edelleen ammattitaudin aiheuttajille.
Koronavuoden kuormittavuus vaihteli kunta-alalla ammateittain – etätyöhön siirtyneet tyytyväisimpiä
Kunta10-kysely osoittaa, että kunta-alan työntekijät selvisivät koronavuodesta pääosin hyvin. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla oli nähtävissä myönteistä kehitystä.
Monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta tulee edistää organisaation kaikilla tasoilla
Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostaminen on nostettu laajasti esille organisaatioiden strategioihin ja suunnitelmiin. Tämä ilmenee henkilöstöalan ammattilaisille suunnatun Monimuotoisuusbarometrin tuloksista.
Työsuojelu hyvin vaihtelevasti mukana koronatilanteen hallinnassa
Viestintä, valppaana olo ja välittäminen ovat keskiössä koronatilanteen hallinnassa. Tämä käy ilmi työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatun Työsuojelupaneeliin avovastauksista.
Meluvamma on edelleen yleisin vahvistettu ammattitauti
Noin joka neljäs vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen
Valmentava johtaminen saa kiitosta sote-alalla
Sote-alalla esihenkilöt saavat positiivista palautetta johtamisestaan. Valtaosa työntekijöistä pitää esihenkilön johtamistapaa oikeudenmukaisena ja valmentavana.
Arvioinnilla saavutetaan vaikuttavampaa toimeenpanoa
Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden toimeenpanon kehittäminen edellyttää laaja-alaista vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia
Työkyvyttömyyseläkkeet ja työn kuormitustekijät
Vertaile polvi- ja lonkkanivelrikon aiheuttamia työkyvyttömyyseläkkeitä ammateittain
Palautumisen kannalta liian lyhyitä työvuorovälejä vähennettävä
Helsingin kaupunki esimerkkinä palautumista edistävästä työvuorosuunnittelusta
Asiakasväkivalta kuormittaa varsinkin nuoria kunta-alalla
Asiakasväkivalta kuormittaa varsinkin nuoria kunta-alalla
Kykyviisari kertoo vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimintakyvystä
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka perustuu vastaajan omaan arvioon tilanteestaan
Ammattitauteja todetaan yli 1500 tapausta vuodessa
Vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on laskenut noin neljänneksen vuosien 2011–2015 aikana