Ammattitautitapausten lukumäärä kääntyi nousuun v. 2020
Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on ollut pitkään laskusuuntainen, mutta lukumäärä kääntyi nousuun v. 2020. Tapausmäärän nousu liittyi pääasiassa COVID-19-infektiotapauksiin. Tarkastelujaksolla v. 2016–2020 työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Ammattitautitapauksia todettiin erityisesti teollisuuden, rakentamisen sekä maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden toimialoilla.
Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on ollut pitkään laskussa, joka on selittynyt erityisesti meluvammojen ja asbestisairauksien lukumäärän vähenemisellä. Vuonna 2020 tapausten lukumäärä kääntyi kuitenkin nousuun, joka liittyy pääasiassa COVID-19-infektiotapauksiin. Ammattitautitapausten maakunnittaisessa ilmaantuvuudessa on eroja, jotka selittyvät mm. toimialarakenteen alueellisilla eroilla, mutta myös ammattitautien tutkimuskäytännöissä ja diagnosoinnissa saattaa olla alueellisia eroja.
Tarkastelujaksolla v. 2016–2020 suurin osa työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin miehillä. Naisille kirjattiin noin kolmasosa tapauksista. Tapauksia kirjattiin ikäluokittain tarkasteltuna erityisesti yli 50-vuotiaille.
Toimialaluokituksen pääluokkatasolla (Toimialaluokitus 2008) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten
- teollisuudessa,
- rakentamisessa sekä
- maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa.
Ammattiluokituksen 2-numerotasolla (Ammattiluokitus 2010) tarkasteltuna työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
- maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym. sekä
- konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Mikäli ilmaantuvuutta tarkasteltiin ammattiluokittain tuhanteen työlliseen suhteutettuna, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. ja elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym. sijoittuivat kärkeen.
(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)
Meluvamma oli työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti
Tarkastelujaksolla työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleenkin meluvamma. Meluvamma on sisäkorvaperäinen kuulonalenema, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan tai voimakkaan äkillisen melualtistumisen seurauksena. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja esiintyi lukumääräisesti eniten
- konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla,
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
- prosessityöntekijöillä.
Upseereilla oli korkein ammattiluokittainen työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.
Allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma olivat yleisiä ammattitauteja
Ammatti-ihotaudeista allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma kuuluivat yleisimpien ammattitautien joukkoon. Allergista kosketusihottumaa aiheuttavat mm. kumikemikaalit, epoksikemikaalit, säilöntäaineet (esim. isotiatsolinonit), metallit ja akrylaatit.
Ammattiluokittain tarkasteltuna allergista kosketusihottumaa ilmeni erityisesti
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
- palvelutyöntekijöillä (esim. kampaajat, kosmetologit) sekä
- konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) oli myös korkein ammattiluokittainen työllisiin suhteutettu tapausten ilmaantuvuus.
Ärsytyskosketusihottuman yleisin aiheuttaja on märkätyö. Ammattiluokittain tarkasteltuna ärsytyskosketusihottumia todettiin erityisesti
- palvelutyöntekijöillä,
- hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä sekä
- konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna avustavilla keittiö- ja ruokatyöntekijöillä.
Työikäisillä todettiin edelleen asbestiplakkitautia
Asbestiplakkitauti eli keuhkopussin kalkkeutumat oli edelleen yksi työikäisten yleisimmistä ammattitaudeista. Asbestiplakkitauti on seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö esim. rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä.
Asbestiplakkitautitapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus ammattiluokittain tarkasteltuna oli korkein
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat).
Merkittävä osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla.
Ammattiastmoja ja -nuhia todettiin erityisesti maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla
Ammattiastmat ja -nuhat olivat yleisimmin herkistävien (allergiaa aiheuttavien) tekijöiden aiheuttamia. Tyypillisiä herkistäviä tekijöitä ovat eläin- ja kasviperäiset altisteet kuten lehmä, jauhot ja rehut.
Ammattitaudiksi vahvistetaan myös kosteusvaurioastmoja ja ärsytysastmoja.
Ammattiastmoja ja -nuhia esiintyi lukumääräisesti eniten ammattiluokassa
- maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.
Ammattiastman työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym., mutta ammattinuhan osalta elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät nousivat kärkeen.
Tenniskyynärpää oli yleisin rasitussairaus
Yleisin ammattitaudiksi vahvistettu rasitussairaus oli lateraalinen epikondyliitti (eli tenniskyynärpää), joka on toistotyön aiheuttama. Lateraalisia epikondyliittejä todettiin ammattiluokittain tarkasteltuna erityisesti
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat),
- maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla sekä
- elintarvike- puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä.
Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä.
Syyhy, kryptosporidioosi, COVID-19-infektio ja myyräkuume olivat yleisimmät infektiotaudit
Ihoinfektioihin kuuluvan syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Syyhy esiintyy monesti epidemioina pitkäaikaishoitolaitoksissa.
Tapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna
- hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä ja
- terveydenhuollon asiantuntijoilla.
Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama ripulitauti, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä.
Ammattiluokittain tarkasteltuna tapauksia todettiin erityisesti
- maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.
COVID-19-infektio on SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama infektiosairaus. Ensimmäiset COVID-19-tapaukset kirjattiin ammattitaudiksi v. 2020, jolloin COVID-19-infektio nousi yleisimpien ammattitautien joukkoon.
Tapausten lukumäärä ja työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna
- terveydenhuollon asiantuntijoilla ja
- hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä.
Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti. Myyräkuume voi tarttua metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämisestä.
Myyräkuumetta esiintyi ammattiluokittain tarkasteltuna
- maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym. ja
- metsä- ja kalatalouden työntekijöillä.
Käsitärinäaltistuminen voi aiheuttaa tärinätautia
Tärinätauti syntyy pitkäkestoisen käsiin kohdistuvan tärinän (esim. kulmahiomakoneen, porakoneen, moottorisahan tai pulttipyssyn käyttö) vaikutuksesta. Tärinätautiin liittyy kohtauksellista valkosormisuutta ja/tai neurosensorisia oireita (esim. käsien puutumista ja kömpelyyttä).
Tärinätautia esiintyi ammattiluokittain tarkasteltuna erityisesti
- rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat) sekä
- konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla.
Työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ammattiluokittain tarkasteltuna metsä- ja kalatalouden työntekijöillä.
Merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä
Työelämässä altistutaan edelleen ammattitautia aiheuttaville altisteille. Ammattitautien ehkäisyyn ja työympäristön turvallisuuden edistämiseen on edelleen keskeistä panostaa.
Mm. työpaikan ajantasaisen riskienarvioinnin, työolojen kehittämisen, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön, teknisten ratkaisujen, oikeanlaisten työtapojen, suojainten käytön ja tiedottamisen avulla merkittävä osa ammattitaudeista olisi ehkäistävissä.
Creative Commons License
Julkaisu on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.