Työn Suomi -tutkimus tarjoaa laajaan kyselyyn pohjaavaa tietoa Suomessa asuvan 20-67-vuotiaiden työssäkäyvän väestön työoloista ja työhyvinvoinnin tilasta. Työn Suomi -tutkimuksesta vastasi Työterveyslaitos ja se toteutettiin osana Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimusta.
KUVAUS
Työn Suomi -tutkimukseen osallistui yli 7 000 työssäkäyvää henkilöä. Kysely lähetettiin niille Terve Suomi -tutkimukseen väestörekisteristä satunnaisotoksella poimituille yli 20-vuotialle henkilöille, jotka olivat työikäisiä. Kysely toteutettiin vuosina 2022-2023.
Työoloja ja työhyvinvoinnin tilaa mitattiin lukuisilla aiemmin tutkimuksissa käytetyillä ja validoiduilla mittareilla, jotka käsittelivät muun muassa työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, työn imua, työstä palautumista ja työkykyä.
MITÄ MITTARIT ESITTÄVÄT
Mittarit kuvaavat laajasti erilaisia työolotekijöitä ja työhyvinvoinnin tilaa.
Työolotekijöihin sisältyvät muuttujat: ennakoimattomat muutokset työssä, etätyön tekeminen, fyysinen kuormitus, fyysisen väkivallan uhka, henkisen väkivallan uhka, kuormittava tiedon määrä, oman työn johtaminen, päällekkäiset työtehtävät, päätäntävalta, seksuaalisen häirinnän uhka, tavoitettavuus työajan ulkopuolella, työaikamuodot, työasiat mielessä vapaa-ajalla, työn ja muun elämän välinen vuorovaikutus ja työn merkityksellisyys.
Työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon sisältyvät: asiakaslähtöisyyden kokeminen työterveyshuollossa, asiointitapa työterveyshuollossa, jaksaminen eläkeikään asti, työn imu, työstä palautuminen ja työuupumus.
Mittareilla voi vertailla tuloksia sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman ja sektorin mukaan.
Tietoaineisto koostuu Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista. Sitä ei päivitetä vuosittain.
