KUVAUS
Tässä esiteltävät tulokset työkyvystä ja työhön osallistumisesta perustuvat Työterveyslaitoksen kokoamaan Työkyvyn tila Suomessa -rekisteriaineistoon. Tutkimusaineistonamme toimii 90 prosentin satunnaisotos työikäisestä väestöstä. Tarkastelussamme työikäinen väestö on rajattu henkilöihin, jotka olivat 20–68-vuotiaita vuoden 2021 lopussa. Heitä oli yhteensä 2 920 099 henkilöä. Muodostimme tässä tarkastelussa hyödyntämämme rekisterikokonaisuuden Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Kelan tiedoista.
Rekisteriaineistoissa ei ole olemassa yhtä yksittäistä – etenkään positiivista näkökulmaa ottavaa – työkyvyn mittaria. Sen sijaan työkykyä kuvataan usein työkyvyttömyytenä. Tämän poikkileikkaustarkastelun lähtökohtana onkin laaja-alainen näkemys työkyvystä (ks. Lederer ym., 2014) ja sen operationalisointi rekisteriaineistoista empiiristä tutkimusta varten. Haimme työkykyyn liittyville tekijöille rekisterivasteita käyttämästämme rekisteritietojen kokoelmasta. Tämän jälkeen ryhmittelimme aineiston henkilöt klusterianalyysilla käyttäen rekisterimuuttujia. Voit perehtyä käytettyihin muuttujiin ja menetelmiin tarkemmin analyysisivulla.
MITÄ MITTARIT ESITTÄVÄT
Tuloksena esitetään klusterianalyysilla muodostetut työkykyyn liittyvien tekijöiden suhteen toisistaan eroavat ryhmät sekä näiden ryhmien työssäolo- ja työttömyyskuukausien keskiarvot. Työssäolokuukaudet on laskettu vuoden aikana kertyneistä työpäivistä Tilastokeskuksen tulorekisteristä. Työttömyyskuukaudet on laskettu vuoden aikana kertyneistä työttömyyspäivistä Tilastokeskuksen Folk jaksotietojen työnhakijat -tiedoista. Ryhmien tarkempia kuvauksia voit katsoa analyysisivulta.
Koostamamme tieto tarjoaa katsauksen työkykyyn liittyvistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä. Ryhmittelyt mahdollistavat ryhmien vertailun keskenään. Ryhmittelytieto yhdistettynä tietoon työssäolo- ja työttömyyskuukausista kertoo työkykyyn liittyviltä tekijöiltään toisistaan eroavien ryhmien työhön osallistumisesta.
Ryhmiä – ja niiden työssäolo- tai työttömyyskuukausia – voi tarkastella myös hyvinvointialueittain. Tarkastelu tarjoaa hyvinvointialuekohtaisen näkökulman alueen työikäisen väestön työkykyyn liittyviin tekijöihin. Toisaalta hyvinvointialueiden välinen tarkastelu tarjoaa näkymän siihen, miten työkyvyltään toisistaan eroavien ryhmien työhön osallistuminen vaihtelee hyvinvointialueittain.
Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että vaikka kuvailemme ryhmiä ryhmään kuuluvien henkilöiden keskimääräisiä ominaisuuksia käyttäen, eivät kaikki kyseisen ryhmän henkilöt edusta täysin kyseistä keskimääräistä kuvausta.
